Sungir

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sungir (ven. Сунгирь) oli myöhäispaleoliittisen kivikauden asuinpaikka Venäjällä kohtalaisen lähellä Moskovaa, Vladimirin seuduilla noin 30000–25000 vuotta sitten, Valdai-kauden Brjansk-interstadiaalin aikana. Paikalta on löydetty jääkauden huippuvaihetta edeltäviä hautoja. Sungirin asutus oli ranskalaisen Gravetten kulttuurin aikalainen.

Sungirin löytöpaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sungirista on löydetty asuinmajoja, tulisijoja, kuoppia, hautoja sekä peuran, naalin, mammutin, ahman, alkuhärän, biisonin, suden, hevosen, ja jäniksen jäänteitä. Paikka oli luultavimmin kesä-asuinpaikka. Löydetyistä esineistä oli kivisiä työkaluja vain 3,6 %.

Sungir on Vladimirin kaupungin lähellä noin 190 kilometriä Moskovasta itäkoilliseen 56 leveysasteella. Hehtaarin laajuisesta alueesta on tutkittu vain murto-osa. Paikka oli asuttu 29000–25000 vuotta sitten. Jääkauden kylmin vaihe oli 24000–21000 kalenterivuotta sitten, ja silloin Sungirin alueelle levisi ruohotundra. Jäätikkö laajeni maksimissaan täältä katsoen sadan kilometrin päähän.[1]

Sungirissa on asuttu jo Moustierin ja Aurignacin kulttuurin ajoista asti, ja asutusta oli vielä viime jääkauden huippukohdan alkuvaiheessa. Sungir liitetään monesti varhaisen Aurignacin lehtimäisiin kärkiin, mutta toiset sanovat kulttuurin olevan Kostjonkin esivaiheita. Osa esineistä on nimittäin alkeellisia. Sungirin alueella oli tundramaiset olot jääkauden lämpimänä kautena 29000–25000 vuotta sitten, mutta kun jää alkoi laajeta pohjoisessa, olot muuttuivat sietämättömiksi. Oli luultavasti liian kylmää riistaeläimille. Toiset väittävät ihmisten muuttaneen etelään, toiset kuolleen kylmään. Alueella käytiin monena vuonna eli se lienee ollut jonkinlainen tilapäinen kesäleiri.

Täältä on löydetty ensimmäiset ikiroutaan kaivetut haudat ajalta 30000–28000 vuotta sitten, joihin on pantu tarve-esineitä. Vainajien ruumiissa on punamultatäpliä, toisilla on hienot, helmin koristellut vaatteet yllään. Naisen pääkallo on haudattu miehen mukana, ja poika ja tyttö ovat päät vastakkain. Sormuksia, koruja, tuhansia luisia helmiä, naalinhampaita ja aseita: keihäitä, keihäslinkoja ja veitsiä. Hautojen lisäksi on löydetty peurojen, hevosten, mammuttien, napakettujen, jänisten, biisonien ja muiden eläinten jäänteitä.

Sungirista on löydetty ellipsin muotoisia 2-puolisesti iskettyjä veitsiä sekä pitkiä ja lyhyitä kolmiomaisia kärkiä.[2][3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]