Venäjän federaatiopiirit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Venäjän federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug) ovat Venäjän keskushallinnon aluehallinnollinen jaottelu. Ne eivät ole Venäjän liittovaltion perustavia osia kuten federaatiosubjektit (osavaltiot). Jokainen federaatiopiiri käsittää useampia federaatiosubjekteja, ja jokaista johtaa presidentin nimittämä edustaja jonka virallinen titteli on täysivaltainen edustaja. Täysivaltaisen edustajan tehtävä on valvoa federaation viranomaisten toimintaa alueella, vaikkakin hänen toimivaltansa on laajempi.

Federaatiopiirien johtajat toimivat linkkinä federaatiosubjektien ja federaation hallituksen välillä ja heidän pääasiallinen vastuunsa on valvoa liittovaltion lakien noudattamista federaatiosubjekteissa.

Luettelo federaatiopiireistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Map of Russian districts, 2010-01-19.svg
Federaatiopiirin nimi Pinta-ala
(km²)
Väkiluku
(väestölaskennan
2010 mukaan)
Federaatiosubjektit Hallinnon
keskus
Keskinen federaatiopiiri 652 800 38 438 600 Belgorodin alue, Brjanskin alue, Ivanovon alue,
Kalugan alue, Kostroman alue, Kurskin alue,
Lipetskin alue, Moskovan kaupunki, Moskovan alue,
Orjolin alue, Rjazanin alue, Smolenskin alue,
Tambovin alue, Tverin alue, Tulan alue,
Jaroslavlin alue, Vladimirin alue, Voronežin alue
Moskova
Eteläinen federaatiopiiri 477 900 13 856 700 Astrahanin alue, Adygeian tasavalta, Kalmukian tasavalta,
Krasnodarin aluepiiri, Rostovin alue, Volgogradin alue, Krimin tasavalta, Sevastopol
Rostov-na-Donu
Luoteinen federaatiopiiri 1 677 900 13 583 800 Arkangelin alue, Kaliningradin alue, Leningradin alue,
Murmanskin alue, Nenetsien autonominen piirikunta, Novgorodin alue,
Pietarin kaupunki, Pihkovan alue, Karjalan tasavalta,
Komin tasavalta, Vologdan alue
Pietari
Kaukoidän federaatiopiiri 6 215 900 6 291 900 Amurin alue, Habarovskin aluepiiri, Juutalaisten autonominen alue,
Kamtšatkan aluepiiri, Magadanin alue, Primorjen aluepiiri,
Sahalinin alue, Sahan tasavalta, Tšukotkan autonominen piirikunta
Habarovsk
Siperian federaatiopiiri 5 114 800 19 254 300 Altain aluepiiri, Altain tasavalta, Burjatian tasavalta,
Hakasian tasavalta, Irkutskin alue, Kemerovon alue,
Novosibirskin alue, Omskin alue, Taka-Baikalian aluepiiri,
Tomskin alue, Tuvan tasavalta
Novosibirsk
Uralin federaatiopiiri 1 788 900 12 082 700 Hanti-Mansian autonominen piirikunta, Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta, Kurganin alue,
Sverdlovskin alue, Tjumenin alue, Tšeljabinskin alue
Jekaterinburg
Volgan federaatiopiiri 1 038 000 29 900 400 Baškortostanin tasavalta, Kirovin alue, Nižni Novgorodin alue,
Mari Elin tasavalta, Mordvan tasavalta, Orenburgin alue,
Penzan alue, Permin aluepiiri, Samaran alue,
Saratovin alue, Tatarstanin tasavalta, Udmurtian tasavalta,
Uljanovskin alue, Tšuvassian tasavalta
Nižni Novgorod
Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri 170 700 9 496 800 Dagestanin tasavalta, Ingušetian tasavalta, Kabardi-Balkarian tasavalta,
Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta, Stavropolin aluepiiri, Tšetšenian tasavalta
Pjatigorsk

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Federaatiopiirit perustettiin toukokuussa 2000 Vladimir Putinin aloitteesta osana laajempaa ohjelmaa liittohallinnon vahvistamiseksi. Tämä laajempi uudistusohjelma sisälsi duuman ylähuoneen federaationeuvoston vaalitavan muuttamisen epäsuoraksi, federaatiosubjektien perustuslakien tarkastamisen, presidentille oikeuden hajottaa federaatiosubjektin parlamentti ja oikeuden erottaa federaatiosubjektin hallitus mikäli nämä eivät noudata liittovaltion lakeja.

19. tammikuuta 2010 perustettiin uusi Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri jakamalla Eteläinen federaatiopiiri.

21. maaliskuuta 2014 perustettiin Venäjän Ukrainalta miehittämän Krimin alueen kattava Krimin federaatiopiiri. Se koostuu kahdesta federaatiosubjektista: liittokaupunki Sevastopolista ja entisen Krimin autonomisen tasavallan alueella sijaitsevasta Krimin tasavallasta.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysivaltainen edustaja ja hänen toimistonsa varmistaa federaatiosubjektien liittovaltion lakien ja normien loukkauksen. He myös valvovat oikaisumenettelyä lähemmältä kuin liittovaltion instituutiot Moskovasta. He ovat täten keskeisiä Putinin keskushallinnon auktoriteetin vahvistamisessa. Federaatiosubjektien perustaminen on auttanut rajoittamaan federaatiosubjektien lakeja ja käytäntöjä, jotka ovat vastoin liittovaltion lakeja, esimerkiksi kansalaisoikeuksien rajoittamista, alueiden kuvernöörien tai tasavaltojen presidenttien autoritääristä hallitsemista, poliisin manipuloimista ja tuomioistuinten kontrollointia, journalismin hankaloittamista ja vaalien väärentämistä.

Liittovaltion viranomaisten, erityisesti oikeuslaitoksen, "kaapattiin" federaatiosubjekteissa Boris Jeltsinin aikana. Tämä prosessi on estynyt Täysivaltaisen edustajan taatessa, että liittovaltion elimet tekevät tehtävänsä ilman vallasta taistelua paikallisten elinten kanssa.

Täysivaltaiset edustajat valvovat liittovaltion työntekijöiden kiertämistä viroissa, jotta he eivät tule liian riippuvaisiksi paikallisista johtajista.

Federaatiopiirit muistuttavat rajoiltaan pitkälti Sisäministeriön miliisipiirejä ja Puolustusministeriön sotilaspiirejä. Tämä takaa Täysivaltaiselle edustajalle suoran yhteyden armeijan komentorakenteeseen ja turvallisuuspalvelun toimintakoneistoon. Tämä lähettää federaatiosubjekteille selvän viestin, että niiden täytyy toimia yhteistyössä liittovaltion hallituksen kanssa, ja se on hyödyllistä Täysivaltaiselle edustajalle.

Presidentin täysivaltaiset edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskinen federaatiopiiri
    • Georgi Sergejevitš Poltavtšenko (18. toukokuuta 2000 – 31. elokuuta 2011)
    • Oleg Markovitš Govorun (6. syyskuuta 2011 –)
  • Eteläinen federaatiopiiri
    • Viktor Germanovitš Kazantsev (18. toukokuuta 2000 – 9. maaliskuuta 2004)
    • Vladimir Anatolevitš Jakovlev (9. maaliskuuta – 13. syyskuuta 2004)
    • Dmitri Nikolajevitš Kozak (13. syyskuuta 2004 - 24. syyskuuta 2007)
    • Grigori Aleksejevitš Rapota (9. lokakuuta 2007 - 12. toukokuuta 2008)
    • Vladimir Vasiljevitš Ustinov (12. toukokuuta 2008 - )
  • Luoteinen federaatiopiiri
    • Viktor Vasiljevitš Tšerkesov (18. toukokuuta 2000 – 11. maaliskuuta 2003)
    • Valentina Ivanovna Matvijenko (11. maaliskuuta 2003 – 15. lokakuuta 2003)
    • Ilja Iosifovitš Klebanov (1. marraskuuta 2003 - 6. syyskuuta 2011)
    • Nikolai Aleksandrovitš Vinnitšenko (6. syyskuuta 2011 - )
  • Kaukoidän federaatiopiiri
    • Konstantin Borisovitš Pulikovski (18. toukokuuta – 14. marraskuuta 2005)
    • Kamil Šamiljevitš Ishakov (14. marraskuuta 2004 - 2. lokakuuta 2007)
    • Oleg Aleksandrovitš Safonov (30. marraskuuta 2007 - 20. huhtikuuta 2009)
    • Viktor Ivanovitš Išajev (30. huhtikuuta 2009)
  • Siperian federaatiopiiri
    • Leonid Vadimovitš Dratševski (18. toukokuuta 2000 – 9. syyskuuta 2004)
    • Anatoli Vasiljevitš Kvašnin (9. syyskuuta 2004 - 9. syyskuuta 2010)
    • Viktor Aleksandrovitš Tolokonski (9. syyskuuta - )
  • Uralin federaatiopiiri
    • Pjotr Mihailovitš Latyšev (19. toukokuuta 2000 – 2. joulukuuta 2008)
    • Nikolai Aleksandrovitš Vinnitšenko (8. joulukuuta 2008 - 6. syyskuuta 2011)
    • Jevgeni Vladimirovitš Kuivašev (6. joulukuuta 2011 - )
  • Volgan federaatiopiiri
    • Sergei Vladilenovitš Kirijenko (18. maaliskuuta 2000 – 14. marraskuuta 2005)
    • Aleksandr Vladimirovitš Konovalov (14. marraskuuta 2005 - 12. toukokuuta 2008)
    • Grigori Aleksejevitš Rapota (14. toukokuuta 2008)
  • Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
    • Aleksandr Gennadijevitš Hloponin (19. tammikuuta 2010 - )

Kiistanainen, Venäjän 2014 miehitettämä alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venäjän talousalueet, samankaltainen federaatiosubjektien jaottelu taloudellisia ja tilastollisia tietoja varten
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Federal districts of Russia