Sinikka Vuola
| Sinikka Vuola | |
|---|---|
 Vuola HKI Poetry Jamissa 22.10.2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. tammikuuta 1972 Suomi, Rauma |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Esikoisteos | Orkesteri jota emme kuule (2007) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sinikka Vuola (s. 13. tammikuuta 1972 Rauma)[1] on suomalainen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuola on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän opiskeli pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineena kotimaista kirjallisuutta.[2] Vuola on työskennellyt muun muassa tietokirjatoimittajana ja tiedottajana.[1]
Vuolan esikoisteos, runokokoelma Orkesteri jota emme kuule, ilmestyi keväällä 2007. Se oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi, ja sille myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto.[3] Runokokoelma Maailman vaikein kieli (2013) oli Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkintoehdokas 2014.[4] Vuolan esikoisromaani Replika (2016) oli Runeberg-palkintoehdokas.[5]
Vuola on toimittanut myös laajan suomenkielisen eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017).[6] Yhdessä Tommi Melenderin kanssa hän on kirjoittanut romaanitaidetta ja romaanien lopetuksia käsittelevän dialogisen esseeteoksen Maailmojen loput (2018).[7][8] Vuolan runoja on käännetty kreikaksi, liettuaksi, albaniaksi, ukrainaksi, italiaksi ja venäjäksi sekä lyhytproosaa englanniksi. Hän on proosan keinoja tutkivan Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran jäsen.[9]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Replika. Romaani. Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-9000-2.
- Ihmiskokeita. Proseduraalinen kollektiiviromaani. Masterversio ja henkilökohtainen versio (yhdessä Markku Eskelisen, Anna Helteen, Juri Joensuun, Martti-Tapio Kuuskosken, Tiina Käkelä-Puumalan, Laura Lindstedtin, Maria Matinmikon, Marjo Niemen, Harry Salmenniemen, Jari Tammen, Jarkko Tontin, Taneli Viljasen ja Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa; graafinen toteutus Terhi Adler, Nina Grönlund, Juho Heikkinen, Anne Pasanen, Kaarina Tammisto, Joonas Vähäkallio ja Ida-Maria Wikström). Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-93-6872-3 (master); ISBN 978-952-93-6865-5 (henkilökohtainen versio).
- Lindstedt, Laura & Vuola, Sinikka: 101 tapaa tappaa aviomies : menetelmällinen murhamysteeri. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-234-806-7.
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Orkesteri jota emme kuule. Runokokoelma. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3860-8.
- Musta ja punainen. Runokokoelma. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5034-1.
- Maailman vaikein kieli. Runokokoelma. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6855-1.
Esseeteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuola, Sinikka & Melender, Tommi: Maailmojen loput. Esseeteos. Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-42861-0.
Antologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adlerin tapaus. Novelli. Novellit 2006 -kilpailuantologiassa, toim. Tero Liukkonen. Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7125-8.
- Sivistysvaltion ontot puut. Essee. Antologiassa Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta, toim. Virpi Alanen ja Miia Toivio. Helsinki: Osuuskunta Poesia, 2012. ISBN 978-952-5954-29-6.
- ¿Interrogatiiveja?. Proosaa. Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirjassa, toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt. Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-93-0443-1.
- Tässä on nainen luonnollista kokoa. Runoja. Antologiassa Pimppini on valloillaan : naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö, toim. Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38121-2.
- Lisäleikit. Runosarja. Lava-antologiassa, toim. Juho Nieminen et al.. Helsinki: Osuuskunta Poesia, 2013. ISBN 978-952-5954-83-8.
- Leijonan pääkallo, vuohen selkäranka ja käärmeen häntänikamat. Oulipolaisen Khimaira-lähdetekstitekniikan esittely ja sovellus. Menetelmällisen kirjallisuuden antologiassa, toim. Teemu Ikonen. Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 9789529407125.
- Novelli antologiassa Kevät ilman kosketusta, toim. Jan Erola et al. Helsinki: Aula & Co, 2021. ISBN 978-952-364-116-7.[10]
- Essee antologiassa Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä, toim. Ida Pimenoff. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 9789510478738.[11]
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuola, Sinikka (toim.): Olet täyttänyt ruumiini tulella. Eroottisen runouden antologia. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-41591-7.
Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runeberg-palkintoehdokas 2017
- Tanssiva karhu -palkintoehdokas 2014
- Kalevi Jäntin palkinto 2007
- Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas 2007
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vuola, Sinikka Kirjasampo.fi. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuola 4.2.2021. Kriittinen Korkeakoulu. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuola Lukukeskus. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Yksittäisistä lauseista syntyi Maailman vaikein kieli Yle.fi. 18.6.2014. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuolan esikoinen Replika on surrealistinen tarina pikkukylästä Uusimaa. 16.1.2017. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Nina Lehtinen: Katri Helenan iskelmäkin voi antaa kimmokkeen eroottiseen runoon – näin suomalaisrunoilijat paljastavat eroottiset tunteensa Aamulehti. 20.5.2017. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kirja-arvio: Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput esittelee kirjallisia tekstiromansseja ja maailmanloppuja ts.fi. 7.12.2018. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Anni Saari: Kirja-arvio: Maailmojen loput tarjoaa oivalluksia lukijoille ja kirjoittajille KPK. 24.2.2019. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ WSOY www.wsoy.fi. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kirjallisuus | Seksuaalisuus on iso osa ihmisyyttä, mutta korona-aikana se riistetään sinkuilta, ajatteli Jan Erola – hänen ideoimansa kokoelman kirjoittajat pysyttelevät nimettöminä, koska silloin ”pystyy olemaan törkeämpi ja suorempi” Helsingin Sanomat. 6.4.2021. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kolumni | Toisten raskaudet herättävät lapsettomassa kateutta, lapsen saaminen tuntuu vapauden menettämiseltä – Hienot esseet avaavat vanhemmuuden vaikeimpia tunteita Helsingin Sanomat. 8.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sinikka Vuola Tammen sivuilla
- Arvostelu teoksesta Maailman vaikein kieli Turun Sanomissa 12.3.2013
- Arvostelu teoksesta Orkesteri jota emme kuule Turun Sanomissa 28.11.2007
- Kantokorpi, Mervi: Omaan ja vähän toisenkin tahtiin Arvostelu teoksesta Orkesteri jota emme kuule, HS.fi. 16.4.2007.
| ||||||||||||||
