Sinikka Vuola
| Sinikka Vuola | |
|---|---|
 Vuola Helsingin kirjamessuilla vuonna 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. tammikuuta 1972 Rauma |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Esikoisteos | Orkesteri jota emme kuule (2007) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sinikka Vuola (s. 13. tammikuuta 1972 Rauma)[1] on suomalainen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuola on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän opiskeli pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineena kotimaista kirjallisuutta.[2] Vuola on työskennellyt muun muassa tietokirjatoimittajana ja tiedottajana.[1]
Vuolan esikoisteos, runokokoelma Orkesteri jota emme kuule, ilmestyi keväällä 2007. Se oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi, ja sille myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto.[3] Runokokoelma Maailman vaikein kieli (2013) oli Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkintoehdokas 2014.[4] Vuolan esikoisromaani Replika (2016) oli Runeberg-palkintoehdokas.[5] Vuolan yhdessä Laura Lindstedtin kanssa kirjoittama teos 101 tapaa tappaa aviomies : menetelmällinen murhamysteeri [6] oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[7]
Vuola on toimittanut myös laajan suomenkielisen eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017).[8] Yhdessä Tommi Melenderin kanssa hän on kirjoittanut romaanitaidetta ja romaanien lopetuksia käsittelevän dialogisen esseeteoksen Maailmojen loput (2018) [9][10] sekä romaanien henkilökuvausta käsittelevän esseeteoksen Romaanihenkilön elämä (2026)[11]. Vuolan runoja on käännetty kreikaksi, liettuaksi, albaniaksi, ukrainaksi, italiaksi ja venäjäksi sekä lyhytproosaa englanniksi. Hän on proosan keinoja tutkivan Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran jäsen.[12]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Proosa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Replika. (Romaani) Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-9000-2
- Ihmiskokeita. (Proseduraalinen kollektiiviromaani. Masterversio ja henkilökohtainen versio) Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-93-6872-3 (master); ISBN 978-952-93-6865-5 (henkilökohtainen versio)
- Lindstedt, Laura & Vuola, Sinikka: 101 tapaa tappaa aviomies : menetelmällinen murhamysteeri. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-234-806-7
- Myrskyn anatomia. Romaani. Helsinki: WSOY, 2024. ISBN 9789510504444.[13]
Runokokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Orkesteri jota emme kuule. (Runokokoelma) Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3860-8
- Musta ja punainen. (Runokokoelma) Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5034-1
- Maailman vaikein kieli. (Runokokoelma) Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6855-1
Esseeteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuola, Sinikka & Melender, Tommi: Maailmojen loput. (Esseeteos) Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-42861-0
- Vuola, Sinikka & Melender, Tommi: Romaanihenkilön elämä: henkilökuvauksen taito. Helsinki: WSOY, 2026. ISBN 9789510498392
Antologiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Adlerin tapaus. (Novelli. Novellit 2006 -kilpailuantologiassa, toim. Tero Liukkonen) Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7125-8
- Sivistysvaltion ontot puut. (Essee. Antologiassa Puheenvuoroja nykyrunouden yhteiskunnallisuudesta, toim. Virpi Alanen ja Miia Toivio) Helsinki: Osuuskunta Poesia, 2012. ISBN 978-952-5954-29-6
- ¿Interrogatiiveja? (Proosaa. Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirjassa, toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt) Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-93-0443-1
- Tässä on nainen luonnollista kokoa. (Runoja. Antologiassa Pimppini on valloillaan : naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö, toim. Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi) Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38121-2
- Lisäleikit. (Runosarja. Lava-antologiassa, toim. Juho Nieminen et al.) Helsinki: Osuuskunta Poesia, 2013. ISBN 978-952-5954-83-8
- Leijonan pääkallo, vuohen selkäranka ja käärmeen häntänikamat. (Oulipolaisen Khimaira-lähdetekstitekniikan esittely ja sovellus. Menetelmällisen kirjallisuuden antologiassa, toim. Teemu Ikonen) Helsinki: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 9789529407125
- Novelli antologiassa Kevät ilman kosketusta, toim. Jan Erola et al. Helsinki: Aula & Co, 2021. ISBN 978-952-364-116-7.[14]
- Essee antologiassa Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä, toim. Ida Pimenoff. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 9789510478738.[15]
- Essee antologiassa Yövartiossa - esseitä unettomuudesta, toim. Esa Mäkijärvi. Helsinki: WSOY, 2025. ISBN 978-951-0-50445-1[16]
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuola, Sinikka (toim.): Olet täyttänyt ruumiini tulella. (Eroottisen runouden antologia) Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-41591-7
- Koivisto, Päivi & Vuola, Sinikka (toim.): Kirjoita vuosi — 12 matkaa kirjoittamisen taitoon. Helsinki: Art House, 2025. ISBN 9789524140300[17]
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2024
- Runeberg-palkintoehdokas 2017
- Tanssiva karhu -palkintoehdokas 2014
- Kalevi Jäntin palkinto 2007
- Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas 2007
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Vuola, Sinikka Kirjasampo. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuola 4.2.2021. Kriittinen Korkeakoulu. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuola Lukukeskus. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Yksittäisistä lauseista syntyi Maailman vaikein kieli Yle. 18.6.2014. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sinikka Vuolan esikoinen Replika on surrealistinen tarina pikkukylästä Uusimaa. 16.1.2017. Porvoo: Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ 101 tapaa tappaa aviomies : menetelmällinen murhamysteeri
- ↑
- ↑ Lehtinen, Nina: Katri Helenan iskelmäkin voi antaa kimmokkeen eroottiseen runoon – näin suomalaisrunoilijat paljastavat eroottiset tunteensa Aamulehti. 20.5.2017. Tampere: Sanoma Oyj. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kirja-arvio: Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput esittelee kirjallisia tekstiromansseja ja maailmanloppuja Turun Sanomat. 7.12.2018. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Saari, Anni: Kirja-arvio: Maailmojen loput tarjoaa oivalluksia lukijoille ja kirjoittajille Keskipohjanmaa. 24.2.2019. Kokkola: Hilla Group Oyj. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kati-Annika Ansas: Mikä on henkilöhahmo, kuka on kertoja? Arviossa Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Romaanihenkilön elämä Kulttuuritoimitus. 22.3.2026. Viitattu 16.4.2026.
- ↑ Sinikka Vuola WSOY. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Rantama, Vesa: Kaikkien nuorten pitäisi lukea Sinikka Vuolan uusin kirja. Helsingin Sanomat. 12.5.2024. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 13.5.2024.
- ↑ Kirjallisuus | Seksuaalisuus on iso osa ihmisyyttä, mutta korona-aikana se riistetään sinkuilta, ajatteli Jan Erola – hänen ideoimansa kokoelman kirjoittajat pysyttelevät nimettöminä, koska silloin ”pystyy olemaan törkeämpi ja suorempi” Helsingin Sanomat. 6.4.2021. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kolumni | Toisten raskaudet herättävät lapsettomassa kateutta, lapsen saaminen tuntuu vapauden menettämiseltä – Hienot esseet avaavat vanhemmuuden vaikeimpia tunteita Helsingin Sanomat. 8.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Yövartiossa WSOY. 22.1.2025. Viitattu 28.12.2025.
- ↑ Kirjoita vuosi arthouse.fi. Viitattu 28.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sinikka Vuola.
- Sinikka Vuola Tammen sivuilla
- Ratia, Taina: Kielen ja puhujan välissä Arvostelu teoksesta Maailman vaikein kieli. Turun Sanomat 12.3.2013.
- Ratia, Taina: Aistikasta liikettä säkeitä pitkin Arvostelu teoksesta Orkesteri jota emme kuule. Turun Sanomat 28.11.2007.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
