Markku Envall

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Markku Envall Helsingin kirjamessuilla 2009.

Markku Sakari Envall (s. 28. heinäkuuta 1944 Hämeenlinna)[1] on suomalainen kirjallisuuden tutkija ja kirjailija. Hän on julkaissut tutkimuksia, esseitä, runoja, kuunnelmia, aforismeja sekä romaanin.

Envall sai vuoden 1990 Finlandia-palkinnon aforismikokoelmasta Samurai nukkuu (1989). Hänen teoksensa Ja Job antaa anteeksi valittiin Vuoden aforismikirjaksi 2005. Vuonna 2009 Envall palkittiin Samuli Paronen -palkinnolla ansioista aforistiikan alalla.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Envall valmistui ylioppilaaksi vuonna 1964,[2] humanististen tieteiden kandidaatiksi 1968, filosofian kandidaatiksi 1971 ja lisensiaatiksi 1976. Hän väitteli filosofian tohtoriksi yleisestä kirjallisuustieteestä Helsingin yliopistossa vuonna 1987.[1]

Envall työskenteli Helsingin yliopistossa yleisen kirjallisuustieteen vt. assistenttina 1970–1978 ja kotimaisen kirjallisuuden assistenttina 1982–1992.[1] Hän oli Suomen Akatemian tutkimusapulainen 1978–1980 ja vanhempi tutkija 1991–1994.[2]

Vuosina 1980–1990 Envall työskenteli Helsingin Sanomien vakinaisena avustajana. Hän oli Eino Leinon seuran johtokunnan jäsen 1984–1989, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1989–1991 ja WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksessa 1999–2009.[2]

Envall asuu Helsingissä. Hänen puolisonsa on ollut vuodesta 1990 kirjailija Tittamari Marttinen. Heillä on neljä lasta.[2]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuskirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harold Osbornen varhaisetiikka: teosten Theory of Beauty ja Aesthetics and Criticism kriittinen tutkimus. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1980. ISBN 951-45-2049-1.
  • Kirjailijoiden kentät ja kasarmit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1984. ISBN 951-717-376-8.
  • Nasaretin miehen pitkä marssi: esseitä Jeesus-aiheesta kirjallisuudessa. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13202-0.
  • Suomalainen aforismi: keinoja, rakenteita, lajeja, ongelmia. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1987. ISBN 951-717-468-3.
  • Toinen minä: tutkielmia kaksoisolennon aiheesta kirjallisuudessa. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15408-3.
  • Onni, tieto, tuska: tutkielmia kirjallisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISBN 951-717-611-2.
  • Suuri illusionisti: Mika Waltarin romaanit. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19650-9.

Aforistiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fragmenttikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esseekokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tiikerillä ratsastaja (1992)
  • Sandels virralla (1995)
  • Herra Clayn tarina (1996)
  • Döbelnin päivä (2002)

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aforismin vuosisata: Lauseita ja ajatuksia 54 suomalaiselta aforistikolta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-20641-5.
  • Miten kirjoitan aforismeja. Pilke 01. Helsinki: Suomen aforismiyhdistys: Kirja kerrallaan, 2011. ISBN 978-952-480-254-3.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Markku Envall 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 5.1.2016.
  2. a b c d Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 101. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]