Nalle Valtiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nalle Valtiala.

Kaarle-Juhani Bertel ”Nalle” Valtiala (s. 2. tammikuuta 1938 Helsinki[1]) on suomenruotsalainen Kauniaisissa asuva opettaja, toimittaja ja kirjailija.[2]

Valtialan vanhemmat olivat Pertti Virko Valtiala ja Margareta Neovius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1955 Munkkiniemen ruotsalaisesta yhteiskoulusta. Valtiala opiskeli Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa, ruotsinkielistä kirjallisuutta, pohjoismaista filologiaa ja filosofiaa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1962, lisensiaatiksi 1996 ja tohtoriksi 1999.[2]

Valtiala on äidinkielenopettajan työnsä ohessa julkaissut useita romaaneja ja kirjoittanut lukuisia kuunnelmia Yleisradiolle. Hänen tuotantonsa käsittää proosan lisäksi myös lastenkirjallisuutta sekä kaksi omaelämänkerrallista teosta. Kaksi Valtialan romaania on suomennettu.[1] Lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa Hufvudstadsbladetiin ja Svenska Dagbladetin. Runeberg-palkinnon saajaksi Valtiala on ollut ehdolla kahdesti.[3] Valtiala väitteli tohtoriksi James Fenimore Cooperin tuotannosta vuonna 1999.[4]

Nalle Valtialan tunnetuin teos on vuonna 1968 julkaistu ympäristöpamfletti Varokaa ihmistä, joka on käännetty myös norjaksi.[4][5] Hänen vuonna 1973 ilmestynyttä kirjaansa Lotus pidetään Suomen ensimmäisenä ”lesboromaanina”.[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Landet Marita (1961)
  • Åtta noveller (1963)
  • Äventyret (1965)
  • Varning för människan (suom. Varokaa ihmistä, 1968)
  • Notvarp i Sargassohavet (1972)
  • Lotus (1973)
  • Tonga (1974)
  • Kapteeni Cookin kuolema : kuunnelma, (1978)
  • Res västerut, unge man! (1978)
  • I Mark Twains hjulspår (1982)
  • Nationens hjälte (1986)
  • Yin och Yang (1987)
  • We are Satan´s People: Kuunnelma, suom. Ari Koskinen, (1988)
  • Minä syön lapsia: Kuunnelma Johan Ludvig Runebergista, suom. Ari Koskinen, (1988)
  • Narkissos (1988)
  • En galen tebjudning (1991)
  • Pojken som gick under jorden (suom. Poika joka hävisi maan alle, 1993)
  • Tang (1995)
  • På min mammas gata (1999)
  • På Korpila gård (2003)
  • Anna (2005)
  • Stintas bok (2007)
  • Susan Fenimore Cooper (2009)
  • Jonna och mirakelträdet (2010)
  • Humboldts papegoja (2012)
  • Uttis tur (2015)
  • Rid Söderut med vinden(2016)
  • Ett gram morfin då och då : pastischer från landet bortom lagen (2017)
  • Fiskarkrönika2 (2018)

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Elmer-kirjailijatietokanta. Viitattu 25.12.2013.
  2. a b c Nalle Valtiala. Kirjasampo.fi.
  3. Valtiala, Nalle Schildts. Viitattu 25.12.2013.
  4. a b Valtiala, Nalle: James Fenimore Cooper’s Landscapes in the Leather-Stocking Series and Other Forest Tales. Diss. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia: Humaniora, 300. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1998. ISSN 1239-6982. ISBN 951-41-0860-4.
  5. Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjo 1/2011 (s. 2). Viitattu 25.12.2013.
  6. Verkkonäyttely Sateenkaari-Suomi Vantaan kaupunki. Viitattu 25.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.