Ilpo Tiihonen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Ilpo Tiihonen | |
|---|---|
 Ilpo Tiihonen elokuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
1. syyskuuta 1950 Kuopio, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | runoilija |
| Palkinnot | |
|
|
Ilpo Tiihonen (s. 1. syyskuuta 1950 Kuopio) on suomalainen runoilija.
Tiihosen vanhemmat ovat postinhoitaja Esko Tiihonen ja postivirkailija Aino Väntsi. Tiihonen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1971 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa.[1] Hän asuu Helsingissä.lähde?
Tiihoselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2012.[2]
Tiihosen puoliso on harmonikkataiteilija Merja Ikkelä.[3].
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sarkunmäen palo, Gummerus 1975
- Antero Vipuliini ja taikatakki, lastenrunoja, Gummerus 1977
- Teille ei tarjoilla enää, WSOY 1978
- Arjen armada, WSOY 1980
- Eroikka, WSOY 1982
- Hyvät, pahat ja rumat, WSOY 1984
- Enkelin tavara, WSOY 1986
- Taivaan kulmilla. Valitut runot 1975–1986, WSOY 1987
- Kuu ja Kustaa, lastenrunoja, Kustannus-Mäkelä 1987
- Kirkas ja Pimeä, Alko 1988
- Ei-Kaj Plumps, hyppyjä Helsinkiin, lastenrunoja, WSOY 1989
- Tähtipumppu, 1992
- Muisti, Helsingin Kaupunginmuseo, 1993
- Muusa, WSOY 1994
- Boxtrot, WSOY 1998
- Jees ketsuppia!, lastenrunoja, WSOY 1999
- Lyhyt oodi kaikelle, valitut runot 1975–2000, WSOY 2000
- Eros, WSOY 2002
- Largo, WSOY 2004
- Jumalan Sumu, WSOY 2009
Näytelmät, televisionäytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pihapuu, KOM-teatteri, 1976
- Pietarin miilu, tv-ooppera, YLE, säv. Toni Edelmann, 1979
- Feenix eli Tohtori Kaikkitietävä, lastennäytelmä, Penniteatteri, 1980
- Dyny, lastennäytelmä, Penniteatteri, 1981
- Plottis, ja piste, lastennäytelmä, Suomen Lasten Teatteri, 1982
- Kallion kimallus, Helsingin Kaupunginteatteri, säv. Jukka Linkola, 1989
- Kolme kovista, lastennäytelmä, Teatteri Kehä III, 1991
- Reearuu, lastenmusikaali, Helsingin Kaupunginteatteri, säv. Markus Fagerudd, 1992
- Angelika, tv-ooppera, YLE, säv. Jukka Linkola, 1993
- Laulu Otavasta, Lahden Kaupunginteatteri, säv. Kaj Chydenius, 1996
- Pieni rooli, Helsingin Kaupunginteatteri, säv. Samuli Laiho, 1997
- Noitasapatti, Suomen Kansallisooppera/koululaiset, säv. Herman Rechberger, 2000
- Gaia, Suomen Kansallisooppera, säv. Markus Fagerudd, 2001
- Rämö, Sibelius-Akatemia, säv. työryhmä, 2001
- Kerjäläiset, Suomen Kansallisooppera/koululaiset, säv. Markus Fagerudd, 2003
- Kaipaus, musiikki Jukka Linkola, 2006
- Kettu ja Jänis, Teatteri Jurkka, 2007
- Rakkaat Rissaset, Kuopion Teatteri, 2009
Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sortuma, lastenkuunnelma, YLE, 1983
- Rehtori Kalkkisen rikos I–II, lastenkuunnelma, YLE, 1989
- RosKiss, YLE 1992
Muita kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirjoittajan eväät, Ilpo Tiihonen ja Jouko Lehtonen, Gummerus, 1976
- Nessi, Ilpo Tiihonen ja Leena Juutilainen, W&G, 1981
- Kaipaus, WSOY 2006
- Kettu ja Jänis, Teatteri Jurkka, 2007
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gustaf Fröding: Runoilija Wennerbom ja muita runoja, 1986
- Hiipparihiiri piilosilla, 1992
- R. Kipling – T. Supple: The Jungle Book, Helsingin Kaupunginteatteri, 1997
- A. S. Puškin: Muistomerkki, yhdessä Jukka Mallisen kanssa, WSOY 1999
- Pikku Pekka Pyy, Lasten Parhaat Kirjat, 1999
- Debi Gliori: Kulta pieni, WSOY 2000
Kirjallinen äänilevy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elävänä Bulevardilla, WSOY 1995
Näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- AIR, runokollaaseja, Runogalleria 1993
Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokoelmista Teille ei tarjoilla enää, Eroikka, Hyvät, pahat ja rumat, Enkelin tavara ja Tähtipumppu on käännetty englanniksi kokoelmaan Black and red, 1993
Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valtion kirjallisuuspalkinto, 1981
- Kalevi Jäntin palkinto, 1982
- Rauhankasvatuspalkinto, 1989
- Eino Leinon palkinto, 1991
- Einari Vuorela -runopalkinto, 1997
- Runeberg-palkintoehdokas 2005
- Tanssiva karhu -palkinto 2005
- Savonia-palkinto, 2005
- Kirjallisuuden valtionpalkinto, 2005
- Pro Finlandia -mitali 2005
- Taiteilijaeläke 2012
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ilpo Tiihonen, Sanojen aika. Viitattu 13.1.2019 (Archive.org Arkistoitu 30.9.2007)
- ↑ Ilpo Tiihonen ja Pedro Hietanen saivat taiteilijaeläkkeen (vanhentunut linkki) 28.6.2012. Demari.fi. Viitattu 30.6.2012. (Arkisto)
- ↑ Kuusi kuvaa Merja Ikkelän elämästä Yle Areena, Yleisradio
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Ilpo Tiihonen Wikisitaateissa- Ilpo Tiihosen runoja Electric Verses -verkkoantologiassa
- Ilpo Tiihonen Lukukeskuksen sivulla
- Runokokoelmasta Largo
- Runokokoelmasta Eros
- Tiihonen kustantajan sivuilla
- Ylen Elävä arkisto: Ilpo Tiihosen haastattelu (2005) (video)
Sitaatteja aiheesta
|
