Jukka Linkola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jukka Linkola, 2015

Jukka Tapio Linkola (s. 21. heinäkuuta 1955 Espoo)[1] on suomalainen jazzpianisti, orkesterinjohtaja ja säveltäjä. Linkola kuuluu itäsuomalaiseen Collanin sukuun.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Linkola opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1972–1980 ja teki lisäksi opintomatkan Yhdysvaltoihin. Hän toimi Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina 1979–1992. Vuonna 2011 Linkolalle myönnettiin 10 vuoden taiteilijaprofessoriapuraha, joka jaetaan erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Apurahan saaja voi käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä.

Linkola on tunnettu muun muassa musikaaleistaan. Hänen ensimmäinen musikaalisävellyksensä oli Helsingin Kaupunginteatterille vuonna 1985 tehty Peter Pan. Sen jälkeen ovat ensi-iltansa saaneet muun muassa Max ja Moritz (1987), Antti Puuhaara (1994), Kallion kimallus (1990) ja Astoria (2003). Linkola on säveltänyt musiikin myös muun muassa Matti Kassilan elokuviin Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988) ja Kaikki pelissä (1994), Päivi Hartzellin elokuvaan Lumikuningatar (1986) sekä ruotsalaisen Mats Arehnin elokuvaan Valkoisia valheita (1995).

Suomen Jazzliitto myönsi Linkolalle vuoden 1979 Yrjö-palkinnon.[2]

Läheltä piti -tilanne 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Linkola kertoi traumaattisesta läheltä piti -kokemuksestaan, kun hän putosi jäihin ja hengenlähtö uhkasi.[3]

Helmikuussa 2017 Linkolalla oli Abrahamin pidot -oopperan sävellystyön loppuvaihe käynnissä. Linkola on harrastanut liki 50 vuotta talvikalastusta, jota hän pitää hyvänä vastapainona säveltäjän työlle, jossa on paljon istumista. Ikään kuin hyvin tehdystä työstä itseään palkitakseen Linkola oli lähtenyt jäille kalastamaan. Jään paksuus oli kymmenisen senttiä, ja miehellä oli jäänaskalit ja tuura mukana. Kun hän palasi saaliin kanssa omia jälkiään takaisin ja oli vain noin 15 metrin päässä rannasta, jää antoikin periksi ja mies tippui sen läpi noin nolla-asteiseen meriveteen. Tätä ennen Linkola oli hyräillyt uuden oopperansa laulua ”Merenpohjasta kaiun kuulen”. Jäänaskaleilla ei saanut otetta avannon reunasta, joka oli pelkkää jääsohjoa ja kelluntahaalari täyttyi kylmällä vedellä. Linkolan kodissa taas on ääntä läpäisemättömät ikkunat. Linkola sinnitteli jotenkuten 20 minuuttia ja toivoi, että joku kuulisi hänen huutonsa. Mies oli jo kuoleman rajoilla, kun hän havaitsi rannalla naapurin, joka oli tullut traktorilla auraamaan pihaansa. Linkola sai kiinnitettyä naapurinsa huomion, ja niin hän lopulta pelastui jäistä.[3]

Kesti vuoden ennen kuin säveltäjä pystyi kertomaan tapauksesta, koska se aiheutti niin suuren trauman. Linkola neuvoo muita pitämään vähintään jäänaskalit mukanaan jäällä, ja varomaan muun muassa kareja, koska niiden luona virtaus heikentää jäätä. Itse hän ei kuitenkaan enää uskalla jäille mennä.[3]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Banana (1976)
  • Jukka Linkola Octet: Protofunk (1979)
  • Jukka Linkola Octet: Lady in Green (1982)
  • Opus 5 & Jukka Linkola Octet: Scat Suite (1983)
  • Jukka Linkola & Espoo Big Band: Grand Mystery (1985)
  • Jukka Linkola Octet: Collection (1990)
  • Sketches of Karelia (1993)
  • Jukka Linkola & Bohuslän Big Band: Pegasos (1993)
  • The Tentet (1994)
  • Meet the Composer (1997)
  • EQ: Libau (1997)
  • Jukka Linkola & Jukka Itkonen: Astoria (2007)

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Crossings (1983)
  • puhallinkvintetto (1985)
  • Structures (1987)
  • trumpettikonsertto (1988)
  • Ronja Ryövärintytär (baletti, 1989)
  • Elina (ooppera, 1991)
  • Angelica (televisio-ooppera, 1992)
  • jousikvartetto (1996)
  • Autum Concerto (1997)
  • Euphonium Concerto (1997)
  • huilukonsertto (1997)
  • Täyttyneiden toiveiden maa (ooppera, 1998)
  • Trombone Concerto (1998)
  • saksofonikonsertto (1998)
  • urkukonsertto (1999)
  • käyrätorvikonsertto (2000)
  • Aikapeili (laulusarja, 2000)
  • Promootiokantaatti (2000)
  • III Trumpet Concerto (2002)
  • Joppe Jokamies (ooppera, 2004)
  • sinfonia (2004)
  • Bass Concerto (2005)
  • Hui kauhistus (ooppera, 2006)
  • Robin Hood (ooppera, 2010)
  • pianokonsertto nro 2 Serenades and the Cabaret Dances (2013)

Tv-ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
  3. a b c Salonen, Heljä: ”Ulvoin kuin hullu!” Jukka putosi jäihin tutussa rannassa - katso, mitä hän haluaa sanoa muille Iltalehti. 22.2.2018 / 2.4.2018. Viitattu 22.7.2018.
  4. http://www.sunnynotes.fi/epohjanheimo.html / Erkki Pohjanheimon ohjelmia: dokumentteja ja asiaohjelmia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.