Herman Rechberger
Herman Rechberger (14. helmikuuta 1947 Linz, Itävalta[1] – 11. tammikuuta 2022[2]) oli suomalainen säveltäjä. Itävallassa syntynyt Rechberger asui Suomessa vuodesta 1970 lähtien ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1974.[3]
Rechberger opiskeli graafista taidetta ja kitaransoittoa Linzissä ennen kuin jatkoi kitaraopintojaan Zürichissä ja Brysselissä. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa sävellystä Aulis Sallisen johdolla, josta sai diplomin 1976, sekä elektronista musiikkia ja kitaran-, nokkahuilun-, ja oboensoittoa. Vuonna 1995 hän opiskeli muun muassa Tunisiassa darabukan soittoa ja arabilaista rytmiikkaa, josta hän kirjoitti kirjan The Rhythm in Arabian Music vuonna 2003. Sittemmin hän opiskeli djemben soittoa ja afrikkalaista rytmiikkaa Beninissä, Togossa ja Suomessa useiden afrikkalaisten mestarirumpalien johdolla.
Rechberger sävelsi viisi oopperaa sekä yli 200 teosta kuorolle, orkesterille, sooloesiintyjille ja kamarimusiikkiyhtyeille.[4] Säveltämisen ohella hän toimi nykymusiikin tuottajana ja Yleisradion kokeilustudion johtajana 1979−1984.
Valtion taiteilija-apurahat Rechbergen sai vuosina 1985–1990, 1990–1995 ja 1995–2010.
Rechberger voitti teoksillaan lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja tai tunnustuksia: RAI-palkinto (Pekka Mikkosen nousu), 2. palkinto Kölnin lapsioopperakilpailussa (Oopperalaiva), Bergamon urkukilpailu (Clausulas), Vantaan kulttuuripalkinto (1990),[5] Teoston 2. palkinto (Himojen puutarha), St. Pöltenissä (Itävalta) 3. palkinto ja yleisöpalkinto (Toba Hánye), Helsinki, Cras-ensemblen 2. palkinto sekä erikoispalkinto ”for an inventive piece” (Musica di montagna). Vuonna 2009 hän voitti kansainvälisessä Andreas Drekis -kilpailussa jaetun 1. palkinnon (kreikkalaisen säveltäjän Tania Sikelianoun kanssa) oopperallaan Helike Athanatos (Ελίκη Αθάνατος eli Kuolematon Helike). Vuosina 2010–2013 hän johti vaimonsa Soilen kanssa Hellenikon Idyllion -taiteilijaresidenssiä Selianitikassa Peloponnesoksessa. Kreikassa Rechberger kirjoitti lukuisia teoksia, joiden innoitus lähti Kreikan mytologiasta. Näitä ovat esimerkiksi Knossos, Ikaros, Diros, Sisyphos, Thalassa, Staton kahdelle pianolle, Gears (after a mechanical device, found in Antikyra), Pegasos, Styx, The death of Orpheus, Stymphalos, Lament, pianokonsertto Ta panda rhei, konsertto Tartaros kontrafortelle, Aeolos, kantelekonsertto Dromoi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Curriculum. Web Archive 2015.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Säveltäjä Herman Rechberger on kuollut Helsingin Sanomat. 11.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 343. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
- ↑ Kontrastit kiehtovat musiikintekijää. Helsingin Sanomat, 13.2.2007.
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herman Rechberger. Music Finland.
- Rechberger, Herman hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
