Helsingin Kaupunginteatteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatteri (HKT) on Helsingin teatterisäätiön ylläpitämä moderni kansanteatteri, joka tarjoaa mahdollisimman hyvää ja monipuolista teatteria mahdollisimman laajalle katsojakunnalle.

Helsingin Kaupunginteatterin toiminnan keskeisiä osia ovat kaksikielisyys (suomi ja ruotsi), laaja perheteatteritarjonta, oman tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn tuotannot sekä muu monipuolinen teatteritarjonta, joka käsittää ulkomaisia ja kotimaisia puhenäytelmiä, komedioita ja musiikkiteatteria.

Teatterin johtaja on vuodesta 1998 ollut Asko Sarkola.

Helsingin Kaupunginteatteri kuuluu ainoana suomalaisena teatterina Eurooppalaiseen teatteriyhteisöön ETC - European Theatre Convention. Järjestössä on mukana yli 30 jäsenteatteria yhteensä yli 20 Euroopan maasta.

Helsingin Kaupunginteatteri panostaa yleisötyöhön[1] ja taidekasvatukseen. Teatteri järjestää muun muassa teosesittelyjä, kulissikierroksia, avoimia harjoituksia, työpajoja, teatterivierailuja, koululaisten teatterileirejä sekä pitkäkestoisempia yleisötyönprojekteja. Tarjolla on sekä kaikille avointa toimintaa että tietyille ryhmille, kuten koulu- ja päiväkotiryhmille, työyhteisöille ja ikäihmisille järjestettyjä työpajoja.

HKT numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kaupunginteatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 ja teatterissa käy vuosittain noin 350 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250.

Teatterin vuosittainen budjetti on noin 21,5 miljoonaa euroa, kun siitä vähennetään peruskorjaus- ja vuokra-avustukset. Omien tuottojen osuus tästä on noin 46 % ja kaupungin ja valtion toiminta-avustuksien osuus on noin 54 %.

Helsingin Kaupunginteatterilla on kuusi näyttämöä: suuri ja pieni näyttämö, studio Elsa, studio Pasila, Arena-näyttämö ja Lilla Teatern, jonka ohjelmisto on pääasiallisesti ruotsinkielistä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminta nykyisessä teatterirakennuksessa Eläintarhanlahden rannalla alkoi syksyllä 1967. Helsingin Kaupunginteatterilla on kaksi edeltäjää, joiden historia on värikäs ja merkittävä osa suomalaista teatterihistoriaa. Vanhimman perusosan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Helsingin Työväenteatterin viralliseksi perustamisvuodeksi on merkitty 1902, Kansan Näyttämön 1907. Koiton Näyttämön yhdistyessä Kansan Näyttämöön 1934 syntyi Helsingin Kansanteatteri. Nämä kaksi yhdistyivät Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi 1948.[2] Tässä vaiheessa omat työtilat olivat vasta kaukainen haave. Tärkeimpiä esityspaikkoja olivat Koiton näyttämö, Vallilan näyttämö ja Vanha Ylioppilastalo. Kaupunginteatteri syntyi Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965, jolloin Helsingin teatterisäätiö perustettiin.

Uusi teatterirakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki teki vuonna 1965 päätöksen uuden teatteritalon rakennuttamisesta. Suunnittelukilpailun voitti nuori, nykyisin kansainvälisestikin arvostettu arkkitehti Timo Penttilä. Helsingin kaupunki luovutti rakennuksen teatterisäätiön hallintaan syyskuussa 1967.

Syksyllä 1989 valmistui lisärakennus, joka käsitti muun muassa lavastamon laajennuksen, studio Elsan harjoitus- ja esitystilan sekä uuden lippumyymälän. Lisärakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Oy Timo Penttilä-Kari Lind-Sakari Tilanterä.

Teatteri Pieni Suomi ja perheteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2000 Kaupunginteatteri sai uuden haasteen kun Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Teatteri Pienen Suomen sulauttamisesta osaksi Helsingin Kaupunginteatteria. Yhdistymisellä haluttiin turvata lasten- ja nuortenteatteritoiminnan jatkuminen, ja Helsingin Kaupunginteatteri sai tehtäväkseen taata lastenteatteritarjonnan määrän säilyminen Helsingissä. Yhdistyminen toteutui elokuun alussa vuonna 2001. Sen myötä Kaupunginteatteri sai Pasilaan uuden tilan, joka nimettiin Teatteristudio Pasilaksi.

Teatteristudio Pasila sijaitsee Itä-Pasilassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Piha. Aiemmin näissä tiloissa ovat toimineet Teatteri Pieni Suomi ja sen edeltäjä Intimiteatteri.

Lilla Teatern ja kaksikielisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kaupunginteatterista tuli 1. elokuuta 2005 kaksikielinen sen yhdistyessä Lilla Teaternin kanssa. Yrjönkadulla sijaitsevassa Lillanissa esitetään näytelmiä pääasiallisesti ruotsin kielellä. Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi valittiin yhdistymisen yhteydessä näyttelijä Pekka Strang, joka toimi tehtävässään vuoden 2013 loppuun saakka. 1. tammikuuta 2014 alkaen Lilla Teaternin johtajana on toiminut ohjaaja Raila Leppäkoski.

Arenasta teatterin kuudes näyttämö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2010 Kaupunginteatteri sai käyttöönsä Helsingin Hakaniemessä uuden Arena-näyttämön, jonka teatteri on vuokrannut Komediakiinteistöt Oy:ltä. Toiminta käynnistyi keväällä 2010 yhteistyössä Musiikkiteatteri UIT Oy:n kanssa.

Remontti ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginteatterin teatteritalo on menossa remonttiin kesällä 2015. Remontin kustannusarvio on 56 miljoonaa euroa ja teatteri toimii sen aikana väistötiloissa mm. Ryhmäteatterin entisissä tiloissa Pengerkadulla ja Linnanmäen Peacock-teatterissa. Ensi linjalla sijaitseva teatteritalo ja sen ympäröivä puisto suojellaan.[3]

Historiikkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kansanteatterista sekä Helsingin Työväenteatterista on kirjoitettu historiikit: Pirkko Kosken teokset Kansan Teatteri I-II ja Teatterinjohtaja ja aika sekä Matti Aron Kestävä kaarisilta. Uusi historiikki, Pirkko Kosken ja Misa Palanderin toimittama Kansaa teatterissa - Helsingin Kaupunginteatterin historia, julkaistiin teatterin satavuotisjuhlien yhteydessä elokuussa 2007. Teatteri Pienestä Suomesta on myös kirjoitettu historiikki, Eeva Mustosen Moderni uusioperhe ja pieni kapina. Myös 1973 perustetun Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmän 30-vuotishistoriikki, Aino Kukkosen Stretch - Tanssiryhmä teatterissa, ilmestyi syksyllä 2003. Lokakuussa 2004 ilmestyi pukusuunnittelija Sari Salmelan 30-vuotistaiteilijajuhlateos Näyttämöpukuja.

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterinjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijät (2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttämöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suuri näyttämö (947 paikkaa)
  • Pieni näyttämö (200–400 paikkaa)
  • Studio Elsa (140–200 paikkaa)
  • Studio Pasila (210–330 paikkaa)
  • Lilla Teatern (267 paikkaa)
  • Arena-näyttämö (515 paikkaa)
  • lämpiöt (60–100 paikkaa)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Kaupunginteatterista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pirkko Koski ja Misa Palander (toim.): Kansaa teatterissa – Helsingin Kaupunginteatterin historia. Like, 2007. ISBN 978-952-01-0015-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteistyö, HKT
  2. Teatterimuseo
  3. Juho Jokinen: Helsinki suojelee Kaupunginteatterin puistoineen Helsingin Sanomat. 25.2.2015. Viitattu 26.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]