Helsingin Kaupunginteatteri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin Kaupunginteatteri.
Helsingin Kaupunginteatterin pääsisäänkäynti.
Helsingin Kaupunginteatteri illalla

Helsingin Kaupunginteatteri (HKT) on Helsingin teatterisäätiön ylläpitämä moderni kansanteatteri, joka tarjoaa mahdollisimman hyvää ja monipuolista teatteria mahdollisimman laajalle katsojakunnalle.

Helsingin Kaupunginteatterin toiminnan keskeisiä osia ovat kaksikielisyys (suomi ja ruotsi), laaja perheteatteritarjonta, oman tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn tuotannot sekä muu monipuolinen teatteritarjonta, joka käsittää ulkomaisia ja kotimaisia puhenäytelmiä, komedioita ja musiikkiteatteria.

Teatterin johtaja vuosina 1998–2016 oli Asko Sarkola, syksystä 2016 alkaen Kari Arffman.

Helsingin Kaupunginteatteri kuuluu ainoana suomalaisena teatterina Eurooppalaiseen teatteriyhteisöön ETC - European Theatre Convention. Järjestössä on mukana yli 30 jäsenteatteria yhteensä yli 20 Euroopan maasta.

Helsingin Kaupunginteatteri panostaa yleisötyöhön[1] ja taidekasvatukseen. Teatteri järjestää muun muassa teosesittelyjä, kulissikierroksia, avoimia harjoituksia, työpajoja, teatterivierailuja, koululaisten teatterileirejä sekä pitkäkestoisempia yleisötyönprojekteja. Tarjolla on sekä kaikille avointa toimintaa että tietyille ryhmille, kuten koulu- ja päiväkotiryhmille, työyhteisöille ja ikäihmisille järjestettyjä työpajoja.

Helsingin Kaupunginteatteri numeroina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kaupunginteatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 ja teatterissa käy vuosittain noin 350 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250. Teatterin vuosittainen budjetti on noin 21,5 miljoonaa euroa, kun siitä vähennetään peruskorjaus- ja vuokra-avustukset. Omien tuottojen osuus tästä on noin 46 % ja kaupungin ja valtion toiminta-avustuksien osuus on noin 54 %. Teatterilla on kuusi näyttämöä: suuri ja pieni näyttämö, studio Elsa, studio Pasila, Arena-näyttämö ja Lilla Teatern, jonka ohjelmisto on pääasiallisesti ruotsinkielistä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminta nykyisessä teatterirakennuksessa Eläintarhanlahden rannalla alkoi syksyllä 1967. Helsingin Kaupunginteatterilla on kaksi edeltäjää, joiden historia on värikäs ja merkittävä osa suomalaista teatterihistoriaa. Vanhimman perusosan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Helsingin Työväenteatterin viralliseksi perustamisvuodeksi on merkitty 1902, Kansan Näyttämön 1907. Koiton Näyttämön yhdistyessä Kansan Näyttämöön 1934 syntyi Helsingin Kansanteatteri. Nämä kaksi yhdistyivät Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi 1948.[2] Tässä vaiheessa omat työtilat olivat vasta kaukainen haave. Tärkeimpiä esityspaikkoja olivat Koiton näyttämö, Vallilan näyttämö ja Vanha Ylioppilastalo. Kaupunginteatteri syntyi Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965, jolloin Helsingin teatterisäätiö perustettiin.

Uusi teatterirakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginhallitus järjesti 1960 yleisen arkkitehtuurikilpailun kaupunginteatterin suunnittelusta. Ensimmäinen palkinto annettiin arkkitehtien Timo Penttilän ja Kari Virran ehdotukselle Arlecchino, avustajana oli arkkitehti Pekka Ilveskoski. Päätös uuden teatteritalon rakentamisesta tehtiin 1965. Arkkitehti Timo Penttilän toimiston suunnittelema valmis teatterirakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 7. syyskuuta 1967.

Syksyllä 1989 valmistui lisärakennus, joka käsitti muun muassa lavastamon laajennuksen, studio Elsan harjoitus- ja esitystilan sekä uuden lippumyymälän. Lisärakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Oy Timo Penttilä-Kari Lind-Sakari Tilanterä.

Teatteri Pieni Suomi ja perheteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2000 Kaupunginteatteri sai uuden haasteen kun Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Teatteri Pienen Suomen sulauttamisesta osaksi Helsingin Kaupunginteatteria. Yhdistymisellä haluttiin turvata lasten- ja nuortenteatteritoiminnan jatkuminen, ja Helsingin Kaupunginteatteri sai tehtäväkseen taata lastenteatteritarjonnan määrän säilyminen Helsingissä. Yhdistyminen toteutui elokuun alussa vuonna 2001. Sen myötä Kaupunginteatteri sai Pasilaan uuden tilan, joka nimettiin Teatteristudio Pasilaksi.

Teatteristudio Pasila sijaitsee Itä-Pasilassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Piha. Aiemmin näissä tiloissa ovat toimineet Teatteri Pieni Suomi ja sen edeltäjä Intimiteatteri.

Lilla Teatern ja kaksikielisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kaupunginteatterista tuli 1. elokuuta 2005 kaksikielinen sen yhdistyessä Lilla Teaternin kanssa. Yrjönkadulla sijaitsevassa Lillanissa esitetään näytelmiä pääasiallisesti ruotsin kielellä. Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi valittiin yhdistymisen yhteydessä näyttelijä Pekka Strang, joka toimi tehtävässään vuoden 2013 loppuun saakka. 1. tammikuuta 2014 alkaen Lilla Teaternin johtajana on toiminut ohjaaja Raila Leppäkoski.

Arenasta teatterin kuudes näyttämö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2010 Kaupunginteatteri sai käyttöönsä Helsingin Hakaniemessä uuden Arena-näyttämön, jonka teatteri on vuokrannut Komediakiinteistöt Oy:ltä. Toiminta käynnistyi keväällä 2010 yhteistyössä Musiikkiteatteri UIT Oy:n kanssa.

Korjaus ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginteatterin teatteritaloa alettiin peruskorjata kesällä 2015, korjauksen kustannusarvio on 56 miljoonaa euroa. Korjauksen aikana teatteri toimi väistötiloissa muun muassa Ryhmäteatterin entisissä tiloissa Pengerkadulla ja Linnanmäen Peacock-teatterissa. Ensi linjalla sijaitseva teatteritalo ja sen ympäröivä puisto suojellaan.[3] Peruskorjaus valmistui tammikuussa 2017.

Näyttämöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suuri näyttämö (947 paikkaa)
  • Pieni näyttämö (200–400 paikkaa)
  • Studio Elsa (140–200 paikkaa)
  • Studio Pasila (210–330 paikkaa)
  • Lilla Teatern (267 paikkaa)
  • Arena-näyttämö (515 paikkaa)
  • lämpiöt (60–100 paikkaa)

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterinjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

Näyttelijät (2017):[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauno Ahonen, Laura Alajääski, Iikka Forss, Sari Haapamäki, Helena Haaranen, Riitta Havukainen, Heidi Herala, Vuokko Hovatta, Pekka Huotari, Sanna-June Hyde, Juha Jokela, Risto Kaskilahti, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Pertti Koivula, Petrus Kähkönen, Merja Larivaara, Tuukka Leppänen, Sanna Majuri, Kari Mattila, Vappu Nalbantoglu, Emilia Nyman, Jari Pehkonen, Tiina Peltonen, Raili Raitala, Matti Olavi Ranin, Leena Rapola, Matti Rasila, Pia Runnakko, Sanna Saarijärvi, Eero Saarinen, Eppu Salminen, Ursula Salo, Heikki Sankari, Sampo Sarkola, Aino Seppo, Antti Timonen, Marjut Toivanen, Kaisa Torkkel, Leenamari Unho, Leena Uotila, Mikko Vihma, Eija Vilpas, Joachim Wigelius, Linda Zilliacus[5]

Tanssijat (2017)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrki Karttunen (tanssiryhmän taiteellinen johtaja), Jenni-Elina von Bagh, Sofia Hilli, Kirsi Karlenius, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Kai Lähdesmäki, Heidi Naakka, Kaisa Niemi, Unto Nuora, Sami Paasila, Mikko Paloniemi, Inka Tiitinen[6]

Historiikkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Kansanteatterista sekä Helsingin Työväenteatterista on kirjoitettu historiikit: Pirkko Kosken teokset Kansan Teatteri I-II ja Teatterinjohtaja ja aika sekä Matti Aron Kestävä kaarisilta. Uusi historiikki, Pirkko Kosken ja Misa Palanderin toimittama Kansaa teatterissa - Helsingin Kaupunginteatterin historia, julkaistiin teatterin satavuotisjuhlien yhteydessä elokuussa 2007. Teatteri Pienestä Suomesta on myös kirjoitettu historiikki, Eeva Mustosen Moderni uusioperhe ja pieni kapina. Myös 1973 perustetun Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmän 30-vuotishistoriikki, Aino Kukkosen Stretch - Tanssiryhmä teatterissa, ilmestyi syksyllä 2003. Lokakuussa 2004 ilmestyi pukusuunnittelija Sari Salmelan 30-vuotistaiteilijajuhlateos Näyttämöpukuja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Kaupunginteatterista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]