Pentik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentik Oy
Pentik.gif
Yritysmuoto perheyritys
Perustettu 1971[1]
Perustaja Anu Pentik ja Topi Pentikäinen[1]
Toimitusjohtaja Riikka Wulff[1]
Liikevaihto 24 milj. euroa (2020)[1]
Nettotulos 1,4 milj. euroa (2020)[1]
Henkilöstö 212 (2020)[2]
Omistaja Pentikäisen perhe[1]
Kotisivu www.pentik.com

Pentik Oy on Anu Pentikin (oik. Pentikäinen, o.s. Pasi) ja Topi Pentikäisen vuonna 1971 perustama keramiikka- ja sisustustavara-alan perheyritys.[3] Yrityksen Pentik-brändi on keskittynyt tekstiileihin ja keramiikkaan.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anu ja Topi Pentikäinen perustivat Pentikin vuonna 1971 Posiolle. Pariskunta oli muuttanut paikkakunnalle Pentikäisen opettajan viran vuoksi. Pentik opetti kansalaisopistossa keramiikkaa ja alkoi myydä saviesineitään Posion Essolla. Yrityksesä Pentik johti yhtiön taideteollista linjaa, Pentikäinen taas toimi yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana.[1] Aluksi yritys sijaitsi heidän vuokraamansa omakotitalon lastenhuoneessa ja kellarissa, joissa Anu teki keramiikka- ja nahkatöitä.[3] Vuonna 1973 rakennettiin keramiikkapaja ja sen yhteyteen myymälä ja kahvio, joista tuli tärkeä matkailuvaltti Posiolle.[3] Ensimmäinen Helsingin-myymälä avattiin Esplanadille 1976.[3] 

1980-luvulla Pentik Oy valmisti keramiikan lisäksi myös nahkavaatteita, joita myytiin esimerkiksi New Yorkissa luksustavaratalo Saksilla. Pentikeillä oli myös oma huonekaluyhtiö Artzan.[1]

Suomen laman ja nahkavaatteiden suosion pienentymisen vuoksi perheyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Saneerauksesta selvitäkseen pariskunta myi kotinsa ja muun omaisuutensa ja muutti asumaan keramiikkatehtaalle.[1] Vuonna 2004 toimitusjohtajaksi nousi Anun ja Topin poika Pasi Pentikäinen ja Topi Pentikäinen siirtyi Pentik Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.[5]

Kesällä 2019 Riikka Wulff valittiin Pentikin toimitusjohtajaksi. Hän oli ensimmäinen perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja. Wulffin johdolla yhtiön johtoryhmä, myymäläorganisaatio ja markkinointi uudistettiin. Uusia sisustajasukupolvia tavoiteltiin somevaikuttajien, kuten Stella Harasekin avulla. Myymäläpäälliköt korvattiin aluepäälliköillä, jotka johtavat 2-5 myymälää.[6]

Vuonna 2020 yhtiön liikevaihdosta kolmannes tuli Suomesta ja kolmannes muista EU-maista.[1] Prahan myymälä suljettiin.[4]

Kesällä 2021 Pentikille palkattiin ensimmäinen johtaja vastaamaan kansainvälisestä myynnistä. Keväällä 2022 Pentikille siirtyvä Nina Nenonen oli vastannut Marimekon Japanin markkinoista.[4]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentikin keramiikkatehdas sijaitsee Posiolla. Se on maailman pohjoisin ja ainoa Suomessa. Tehtaan hukkalämpöä käytetään alueen kiinteistöjen lämmitykseen.[7] Pentikin keramiikkatehdas työllistää 35 ihmistä ja valmistaa 300 000 keramiikkaesinettä vuodessa. Lisäksi Pentikillä on oma kynttiläpaja Posiolla.[8]

Vuonna 2020 yrityksen palveluksessa oli noin 210 henkilöä, ja Pentik Oy:n liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa.[2] Vuonna 2021 Pentikillä oli Suomen myymälöiden lisäksi kolme myymälää Pietarissa ja venäläinen verkkokauppa.[4] Pentikillä on myös kotimaisten huoltoasemien yhteydessä toimivia outlet-myymälöitä.[1]

Suunnittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentik Oy:n suunnittelijat ammentavat tuotteidensa aiheet pitkälti pohjoisesta luonnosta.[9]

Muotoilusta vastaavat Anu Pentikin ohella Pentikin omat suunnittelijat Lasse Kovanen, Minna Niskakangas ja Liina Harju, jotka suunnittelevat sekä Pentik Oy:n vaihtuvien sesonkimallistojen tuotteet että pysyvän valikoiman tuotteita. Anu Pentikin suunnittelemia keraamisia tuotesarjoja ovat Kallio, Kivi, Valo, Ilo, Vanilja ja Posio.[10]

Lasse Kovanen on teollinen muotoilija (TaM), jonka kuosien aiheet ovat luonnosta, kasveista ja eläimistä. Liina Harju on valmistunut Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, Tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta (TaK). Minna Niskakangas on teollinen muotoilija ja taiteen maisteri Lapin yliopistosta.[11]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentik Oy:n valikoimassa on erilaisia sisustus- ja keittiötekstiilejä sekä myös muista materiaaleista, kuten puusta, lasista ja metallista, tehtyjä tuotteita[12].

Pentikin keramiikka valmistetaan Posiolla, tekstiileista suurin osa valmistetaan Latviassa.[1]

Pysyvän perusmalliston lisäksi tuotannossa on neljä kertaa vuodessa vaihtuva sesonkimallisto, johon kuuluu tuotteita sisustamiseen ja kattaukseen. Sisustus-, kattaus- ja lahjatavaratuotteita myyvä Pentik-sisustusmyymäläketju sai alkunsa vuonna 1992.[13]

Pentikin liikkeissä myydään myös lahjaksi tarkoitettuja elintarvikkeita. Herkkuvalikoima koostuu suomalaisista tuotteista, kuten suklaasta ja teestä.[14]

Kulttuurikeskus Pentik-mäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurikeskus Pentik-mäki on Pentik Oy:n oma kulttuuri- ja matkailukohde Posiolla. Aivan napapiirin tuntumassa sijaitsevalla Pentik-mäellä valmistetaan Pentikin keramiikka-astiat, taide-esineet ja kynttilät. Pentik-mäen rakennuskokonaisuuteen kuuluvat keramiikkatehdas, logistiikkakeskus sekä matkailijoille avoin Pentik-mäen kulttuurikeskus, jossa voi maksutta tutustua Pentikin näyttelyihin ja historiaan sekä tehdä ostoksia tehtaanmyymälässä. Tehtaanmyymälän yhteydessä on myös 80-paikkainen kahvila, joka palvelee tehtaanmyymälän aukioloaikoina.lähde?

Pentik-mäki sai alkunsa vuonna 1973 Anu ja Topi Pentikäisen kodiksi rakennetusta kelohirsisestä Pentik Kotimuseosta. Sen vieressä toimi keramiikkapaja, myymälä ja kahvio. Vuonna 1994 alkuperäiseensä asuunsa palautettu Kotimuseo esittelee Pentikin varhaistuotantoa. Kotimuseon ohella Pentik-mäeltä löytyvät suomalaista keramiikkaa ja vanhoja esineitä esittelevät museonäyttelyt sekä liki 2 000 kuppia kattava kahvikuppimuseo. Tehtaanmyymälä myy Pentikin perustuotteita, mallistosta poistuvia tuotteita ja II-laadun keramiikkaa. Vuonna 2019 myymälään avattiin taidekeramiikaa myyvä Pentik Studio –myymälä sekä vanhoja Pentik Oy:n keramiikkatuotteita myyvä Vintage-osasto.lähde?

Anu Pentik Galleria on keramiikalle ja suomalaiselle muotoilulle omistettu rakennus Pentik-mäellä. Vuonna 2009 avatun gallerian julkisivua hallitsee Anun suunnittelema, tuotannossa rikkoutuneesta keramiikasta valmistettu Posion voima -mosaiikkiteos. Gallerian näyttelyt vaihtuvat noin puolen vuoden välein.lähde?

Vuonna 2021 Pentik-mäellä oli galleria, museoita, kahvila ja tehtaanmyymälä. Kesällä 2020 mäellä vieraili 100 000 kävijää. Visit Finland myös Pentik-mäelle kestävän matkailun merkin. Kestävyys näkyy esimerkiksi energian säästämisessä ja lähiruuan hyödyntämisessä.[7]

Pentik-kartano (Timisjärven porokartano)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Topi Pentikäisen aloitteesta hankittiin vanha porotila, joka kunnostettiin kulttuurikeskukseksi, jossa pidetään näyttelyitä ja seurataan vierailevien residenssitaiteilijoiden työtä. Kartanon mailta kerätään villiyrittejä, joita myydään kuivattuina Pentikin liikkeissä.[1] Pentik-kartano sijaitsee Perä-Posion Timisjärvellä tarjoava on Anu ja Topi Pentikäisen kunnostama porotila, joka on vuodesta 2015 lähtien toiminut taidekotina, taiteilijaresidenssinä sekä näyttely- ja tapahtumapaikkana. 1800-luvulla rakennettu kartano on aikoinaan ollut alueella hyvin tunnettu porotila. Remontissa tilan alkuperäinen rakennus vuodelta 1862 säilyi, mutta kaksi muuta Pentik Kartanon tontilla olevaa vanhaa hirsirakennusta on siirretty Kuusamosta. Kesäkaudella matkailijat ja taiteenystävät voivat tutustua porotilan historiaan, galleriassa esillä oleviin taideteoksiin sekä tilan puutarhaan ja kotieläimiin. Yhdessä hirsirakennuksista toimii Kesäkahvila ja Pentik Kartanon tuotteita myyvä puoti. Syksyisin ja talvisin Timisjärven rannalla sijaitseva Pentik Kartano on avoinna yleisölle vain tilauksesta.lähde?

Pentik Kartano tunnetaan myös kurssitoiminnastaan. Yrttiretkillä tutustutaan villien ja viljeltyjen yrttien hyötykäyttöön ravitsemuksessa ja kauneudenhoidossa. Yrttikurssien ohella Kartano tarjoaa muun muassa keramiikanmaalaus- ja joogakursseja.lähde?

Syksyllä 2018 Pentik Kartanon residenssitaiteilijana toimi taiwanilainen keramiikkataiteilija Pohan Chen. Vierailevia taiteilijoita kevään 2018 aikana olivat keraamikko Riitta Talonpoika, lavastaja Jyrki Seppä sekä virolainen keraamikko Ingrid Allik. Keväällä 2019 residenssitaiteilijaksi oli kutsuttu Kauri Kallas.lähde?

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentik kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anu Pentik on järjestänyt yksityisnäyttelyitä muun muassa Retretissä (2006), Taidehallissa (2017) ja Wäinö Aaltosen museossa (2021).[6] Anu Pentikin elämästä kerrotaan Rovaniemen Teatterin näytelmässä Anu P.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Anna-Elina Perttula: "Pentikin koko historia on lähtenyt liikkeelle huoltamolta” Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  2. a b Pentik Oy Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  3. a b c d Tarinamme. Pentik.
  4. a b c d Markus Nieminen: Pentik haluaa kasvaa ulkomailla – Nappaa kansainvälisen myynnin johtajan Marimekolta Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  5. Pentikin päättäjät. Asiakastieto.
  6. a b c d Sanna Sommers: "Posion Elvis” Anu Pentik sai muotoilun valtionpalkinnon – näin perinteikäs keramiikkayhtiö päivitti itsensä Instagram-aikaan Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  7. a b Stockmannin hylkimästä kynttilänjalasta alkoi menestystarina, joka houkutteli Posiolle satatuhatta vierasta viime kesänä Yle Uutiset. 2.4.2021. Viitattu 2.12.2021.
  8. Keramiikkatehdas. Pentik.
  9. Harvinaiset Pöllö-lyhdyt vietiin käsistä: ”Tapahtui parissa minuutissa” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.12.2021.
  10. Auli Harjama, Anu Pentik ja Johanna Vuolasto: Anu Pentik: Palo Taiteeseen, s. 104-109. Pentik Oy, 2017.
  11. Suunnittelijat. Pentik.
  12. Pentik - Meistä pentik.com.
  13. Auli Harjama, Anu Pentik ja Johanna Vuolasto: Anu Pentik Palo Taiteeseen, s. 104-109. Pentik Oy, 2017.
  14. Anna-Elina Perttula: Tuotevalikoiman uudistaminen brändiä kunnioittaen vaatii aikaa ja vaivannäköä Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  15. Hulkko, Kustaa: Keramiikkapajasta kauppaketjuksi: Pentik on Suomen paras perheyritys Suomen Kuvalehti. 20.5.2010. Viitattu 20.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]