Kaj Franck

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaj Franck.

Kaj Gabriel Franck (9. marraskuuta 1911 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta26. syyskuuta 1989 Santoríni, Kreikka[1]) oli suomalainen muotoilija.[2] Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1972 ja hän oli taiteilijaprofessori 1973–1978. Kaj Franck on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia keramiikka- ja lasimuotoilijoita ja myös ensimmäisiä kierrätyksen puolestapuhujia. Häntä on kutsuttu "suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi". Hän karsi muotoillessaan pois kaiken tarpeettoman ja ylimääräisen[3].

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi 1932. Franck oli Nuutajärven lasitehtaan taiteellinen johtaja 1950–1973. Hän oli Taideteollisen oppilaitoksen tuntiopettaja vuodesta 1945 ja sen taiteellinen johtaja 1960–1969.[4] Hän suunnitteli niin Arabialle, Artekille, Iittalalle kuin Nuutajärvellekin. Hänen tunnetuimpia suunnittelutöitään ovat Kilta-sarja, Kartio-lasit ja Teema-sarja. Kilta, jonka pohjalta Teema kehitettiin, oli aikoinaan mullistava ilmestyessään yksinkertaisena käyttösarjana koristeellisten astiastojen tilalle. Tunnettuihin suunnittelutöihin kuuluu myös nykyisin ainoastaan valkoisena valmistettava japanilaishenkinen lokerovati.[5][6] Mustan tuotanto lopettiin 2007.

Vuonna 1978 Sarvis Oy toi markkinoille Franckin suunnitteleman laajan Pitopöytä-muoviastiaston aterimineen, jota vietiin Easy Day -nimisenä muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Pohjois-Amerikkaan. Franckia kiinnostivat etenkin polykarbonaatista valmistetut aterimet, jotka saivat innoituksen hänen matkoiltaan Japaniin, jossa metallisia aterimia vieroksutaan.[7]

Franck voitti urallaan monia suunnittelukilpailuja ja tunnustuksia, muun muassa Milanon triennaalista vuonna 1951 ja 1954, Milanon triennaalin Grand Prix'n 1957, Compasso d'Oro -palkinnon, Prinssi Eugenin mitalin ja Lunning-palkinnon. Pro Finlandian hän sai vuonna 1957, professorin arvonimen 1972 ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin arvon vuonna 1983.

Helsingin Arabianrannassa on Kaj Franckin katu. Franckin äidinpuoleinen isoisä oli arkkitehti ja kirjailija Johan Jakob Ahrenberg, joka oli Arabian posliinitehtaan ensimmäisiä suunnittelijoita 1800-luvun lopulla.

Kaj Franck menehtyi sairauskohtaukseen lomaillessaan Kreikassa syksyllä 1989.[8]

Kaj Franck -muotoilupalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Design Forum Finland on jakanut vuodesta 1992 Kaj Franck -muotoilupalkintoa, jonka johon liittyvä rahapalkinto on 10 000 euroa.[9]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joissakin lähteissä syntymä- ja kuolinpaikaksi ilmoitetaan Helsinki.
  2. Franck, Kaj hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012).
  3. Kaj Franck vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen Helsingin sanomat. 17.7.2011. Viitattu 17.7.2011.
  4. AL-V: Kaj Franck 2004. Aralis Kirjastokeskus. Viitattu 8.12.2008.
  5. Arabia.fi
  6. Design Forum
  7. Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 150–151. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
  8. Vintage Corner: Centenary of the birth of Kaj Franck.
  9. http://www.aheadhabitare.fi/fi/kaj-franck-palkinto

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aav, Marianne: Kaj Franck: Universaaleja muotoja. Helsinki: Designmuseo, 2011. ISBN 978-952-9878-74-1.
  • Jantunen, Päivi: Kaj & Franck: Esineitä ja lähikuvia. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36898-5.
  • Matiskainen, Heikki (toim.): Lasin taide: Kaj Franck 100 vuotta. Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2011. ISBN 978-952-5571-39-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]