Artek
| Artek oy ab | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1935 |
| Perustaja | Alvar Aalto, Aino Aalto, Maire Gullichsen, Nils-Gustav Hahl |
| Toimitusjohtaja | Marianne Goebl |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | sisustustarvikkeiden valmistus ja myynti |
| Tuotteet | huonekalut, valaisimet, sisustustuotteet |
| Liikevaihto |  15,3 milj. € (2017)[1] |
| Tilikauden tulos | 0,3 milj. € (2017)[1] |
| Henkilöstö |  45 (2017)[1] |
| Omistaja | Vitra AG |
| www |
|
Artek oy ab on vuonna 1935 perustettu modernin muotoilun myynti- ja markkinointiorganisaatio. Artekin perustivat Maire Gullichsen, Alvar Aalto, Aino Aalto ja Nils-Gustav Hahl.[2] Ensisijaisesti Artek perustettiin Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin, mutta muiden valmistajien, kuten Knollin, Vitran ja Fritz Hansenin tuotteet otettiin jo varhain valikoimaan. Sittemmin yrityksen omaan mallistoon on otettu useiden muidenkin suunnittelijoiden huonekaluja ja muita esineitä.
Artek siirtyi ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventuksen omistukseen vuonna 1992.[2] Sveitsiläinen huonekaluyritys Vitra AG osti yhtiön Proventukselta vuonna 2013.[3]
Tuotanto ja myynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artek osti sen huonekaluja Suomessa vuosikymmeniä valmistaneen Huonekalutehdas Korhosen liiketoiminnan itselleen vuonna 2014.[4] Valaisimet valmisti vuosina 1953–1975 Valaistustyö Viljo Hirvonen / Valaistustyö Ky ja sittemmin Valaisinpaja sekä Cariitti Oy. Nykyään osa valaisimista valmistetaan ulkomailla, osa Suomessa, jossa niitä valmistaa Laaksonen & Poika. Artekilla oli tehdas Ruotsin Hedemorassa osoitteessa Callerholmsgatan 3. Tehdas aloitti toiminnan vuonna 1945. Rakennuksessa toimii nyt Österling Bygg Ab.lähde?
Artekin lippulaivamyymälä sijaitsee Helsingin Keskuskadulla, minkä lisäksi yrityksellä on Helsingissä käytettyjen Artek-huonekalujen myyntiin keskittynyt 2nd Cycle -myymälä Pieni Roobertinkadulla. Kotimaan ulkopuolella Artekilla on myymälät Tokiossa ja Antwerpenissä.[5]
Artekin huonekaluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakkara 60
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakkara 60 on Alvar Aallon vuonna 1933 suunnittelema kolmijalkainen jakkara, joka on yksi suomalaisen muotoilun tunnetuimmista klassikoista. Sen innovatiivinen muotoilu perustuu taivutettuihin koivupuihin, jotka mahdollistivat jakkaran kevyen, mutta kestävän rakenteen. Jakkara 60 on tunnettu sen pinottavuudesta, joka tekee siitä erityisen kätevän niin kotona kuin julkisissa tiloissa. Jakkara on valmistettu koivusta ja sitä on saatavilla eri väreissä ja viimeistelyissä. Se on ollut osa suomalaisen designin kärkinimiä jo vuosikymmenien ajan ja löytyy useista merkittävistä museoista, kuten New Yorkin MoMA:n kokoelmista. [6]
Nojatuoli 41
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nojatuoli 41, tunnettu myös nimellä Paimio-tuoli, on Alvar Aallon vuonna 1932 suunnittelema lepotuoli, joka kehitettiin alun perin Paimion parantolaa varten. Tuoli suunniteltiin erityisesti keuhkotautipotilaiden käyttöön siten, että istuma-asento tukisi hengitystä. Sen tunnusomaisia piirteitä ovat kaarevasta vanerista muotoiltu istuinosa ja vapaasti kaartuvat, laminoidusta koivusta valmistetut jalat ja käsinojat. Rakenne oli tekninen innovaatio aikansa huonekalumuotoilussa, sillä se osoitti, että puuta voitiin taivuttaa kevyesti ja vapaasti. Paimio-tuoli yhdistää funktionalismin periaatteet pehmeämpään, orgaanisempaan muotokieleen. Se on säilynyt kansainvälisesti tunnettuina modernin muotoilun ikoneina. Tuoli kuuluu useiden museoiden, kuten New Yorkin Museum of Modern Artin (MoMA), kokoelmiin. [7]
Nojatuoli 400
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nojatuoli 400, tunnettu myös nimellä Tankki, on Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema muhkea lepotuoli, joka sai lempinimensä sen leveistä, massiivisista käsinojista. Tuolissa yhdistyvät Aallon kiinnostus funktionalismiin ja pehmeämpiin, orgaanisiin muotoihin. Runko on taivutettua koivua, ja istuinosa verhoiltu pehmeästi, mikä tekee siitä erityisen mukavan ja kutsuvan. Tankki on yksi Aallon muotoilun tunnetuimmista esimerkeistä, jossa tekninen taivutustaito yhdistyy voimakkaaseen visuaaliseen ilmeeseen. Tuoli suunniteltiin alun perin Milanon Triennalea varten ja sai nopeasti huomiota kansainvälisessä muotoiluyhteisössä. Sen veistoksellinen laatu ja käyttömukavuus tekevät siitä edelleen suositun designklassikon. Tankki on ollut esillä useissa muotoilumuseoissa ja sitä pidetään yhtenä Aallon rohkeimmista huonekaluluomuksista. Se ilmentää myös Aallon pyrkimystä yhdistää esteettisyys, mukavuus ja sarjatuotanto. [8]
Artekin uustuotannossa olevia huonekaluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäiset valmistajat Avarte ym.
- Nojatuoli Crinolette, Ilmari Tapiovaara 1962.
- Nojatuoli Domus, Ilmari Tapiovaara 1946.
- Nojatuoli ja rahi Karuselli, Yrjö Kukkapuro 1965.
- Sohva, lepotuoli ja penkki Kiki, Ilmari Tapiovaara 1960.
- Nojatuoli ja keinutuoli Mademoiselle, Ilmari Tapiovaara 1956.
Suunnittelijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artekin suunnittelijoita yrityksen historian aikana:[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Facta-tietosanakirja. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31930-9
- Suhonen, Pekka: Artek. Alku, tausta, kehitys. (Kuvitus: Ben af Schultén. Näköispainos (1. painos 1985)) Helsinki: Artek, 2006. ISBN 952-92-1148-1
- Artek kuvasto No 2. (1939) Keskuskirjapaino.
- Finmar Limited kuvasto (1936) AB F. Tilgmann Oy. Helsinki.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yrityksen tiedot: Artek oy ab is.fi. Taloussanomat. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ a b Facta 2006, s. 54.
- ↑ Semkina, Soili: Artek myydään Sveitsiin Kauppalehti. 6.9.2013. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Artekille myös Littoisten Korhosen tehdas ts.fi. 31.1.2014. Turun Sanomat. Arkistoitu 13.4.2021. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Myymälät ja jälleenmyyjät artek.fi. Artek oy ab. Arkistoitu 2.5.2019. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Tämä jakkara on säilynyt muuttumattomana 80 vuotta Keskisuomalainen. 29.5.2013. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ Artekin nojatuolit säilyvät sukupolvelta toiselle | Design Stories Finnish Design Shop FI. 3.10.2023. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ Tankki eli tuoli 400 mtvuutiset.fi. Viitattu 21.7.2025.
- ↑ Artekin suunnittelijat kautta aikain artek.fi. Artek oy ab. Viitattu 14.6.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikonranta, Kaarina: Kultakello ja mehiläispesä – Alvar ja Aino Aallon valaisimia. Alvar Aallon muotoilua 1. Jyväskylä: Alvar Aalto-museo, 2002.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Artek (suomeksi, englanniksi, kiinaksi)