Anu Pentik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anu Pentik
Pentik lapsuudenkotinsa pihalla syyskuussa 1987.
Pentik lapsuudenkotinsa pihalla syyskuussa 1987.
Henkilötiedot
Koko nimi Eeva Anneli Pentikäinen, o.s. Pasi
Syntynyt3. elokuuta 1942 (ikä 81)
Kuusankoski
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Salanimi Anu Pentik
Ala Teollinen muotoilu
Anu Pentik, Ogoh-Ogoh 2012, Kouvolatalon piha.

Anu Pentik (oik. Eeva Anneli Pentikäinen, o.s. Pasi;[1] s. 3. elokuuta 1942 Kuusankoski[2]) on suomalainen muotoilija ja taidekeraamikko. Hän on nimeään kantavan Pentik Oy:n perustaja, suunnittelija ja taiteellinen johtaja.[3] Anu Pentik -taiteilijanimessä hänen lempinimensä yhdistyy aviomieheltä saadun sukunimen lyhenteeseen.[1]

Pentik Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentikin valmistama Peter Winquistin suunnittelema Riekko-kermanekka.
Pääartikkeli: Pentik

Anu Pentik on perustanut taidekeramiikkaa ja käyttöesineitä valmistavan Pentik Oy:n yhdessä yrittäjäpuolisonsa Topi Pentikäisen kanssa. Anu Pentik suunnittelee jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettua keramiikkaa, jonka taiteelliset vaikutteet ovat peräisin luonnosta. Anu Pentikin lisäksi Pentik Oy:n suunnittelijoina toimii Lasse Kovanen, Minna Niskakangas ja Liina Harju.

Keramiikkaesineet valmistetaan Posiolla Pentik Oy:n keramiikkatehtaassa. Keramiikan ohella Pentik Oy myy kodinsisustus- ja kattaustuotteita. Myymälöitä on Suomen ohella Ruotsissa, Tšekissä ja Venäjällä.[4]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anu toimi askarteluohjaana Siilinjärven Tarinaharjun parantolassa[5] 1960-luvun puolivälissä, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä, voimisteluopettaja Topi Pentikäisen Siilinjärven kesätansseissa.[1] Pariskunnan lapset, Raisa ja Pasi, syntyivät Kuopiossa.[1]

Pentikäisten haave asua Lapissa luonnon keskellä toteutui vuonna 1969, kun hänen miehelleen tarjoutui Posiolta paikka liikunnanopettajana. Pentikäinen jatkoi uudella paikkakunnalla taidekäsitöiden parissa. Hän valmisti kotona saviesineitä ja nahkatöitä sekä opetti kuvaamataitoa koulussa ja kansalaisopistossa.[1][3]

Ensimmäiset käsityötuotteet, omakotitalon kellarissa tehdyt kynttilänjalat, myytiin Posion Essolla. Anu Pentikin perustama ja Topi Pentikäisen johtama keramiikkayritys Pentik Oy aloitti toimintansa Posiolla vuonna 1971. Pentikin keramiikkapaja ja -tehdas valmistuivat 1974. Ensimmäinen Anu Pentikin suunnittelema menestystuote oli Kaamoskivi-kynttilänjalka (1971). Vuonna 1975 Anu Pentik järjesti ensimmäisen keramiikkasymposiumin Posiolla.[6]

Pentikäinen suuntautui 1990-luvun laman ja Pentikin vaikeuksien keskellä entistä vahvemmin designiin. Hän ammensi opit omasta tehtaastaan ja suunnitteli ensimmäiset astiastonsa, Ainon ja Tapion, keskelle lamaa. Niiden jälkeen syntyivät Vanilja ja Valo, joista tuli myös klassikkoja. Uusimmat Anun suunnittelemat astiasarjat Kivi ja Kallio ovat vuodelta 2015.

Laman jälkeen 2000-luvulla Pentik Oy kasvoi ja Anu Pentik suuntautui oman taiteen tekemiseen. Retretissä 2006 pidetyn yksityisnäyttelyn myötä Anu Pentik nousi taiteilijana yleisön tietoisuuteen. Sittemmin hän on pitänyt useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa.[6] Seuraava Anu Pentikin näyttely avataan Wäinö Aaltosen taidemuseoon Turkuun vuonna 2020.[7] Sitä ennen Anu Pentikin elämäntarina nousee myös näyttämölle, kun Kouvolan Teatteri alkaa marraskuussa 2019 esittää Eppu Nuotion kirjoittamaa ja Tiina Luhtaniemen ohjaamaa draamaa Anun elämästä. Näytelmässä Anua esittää Nina Petelius-Lehto.[8]

Anu Pentik on johtanut Pentikiä ja sen taideteollista linjaa alusta asti. Taiteilijana häntä ajavat eteenpäin uteliaisuus, kokeilunhalu ja jatkuva uudistuminen. Inspiraationlähteinä toimivat Lapin luonto, lukuisat Intiaan tehdyt matkat ja taiteenfilosofiset teemat – sekä Gaudín muotokieli, Picasson viiva ja Birger Kaipiaisen kukat. Kaikki Pentik Studio -tuotteet ovat Anu Pentikin suunnittelemia, käsityönä koristeltuja taidekeramiikkaesineitä koteihin. Pentik on suunnitellut myös Helsingin Etelärantaan uudelleen avatun, Michelin-tähdellä palkitun Palace-ravintolan astiat kokki Hans Välimäen kanssa.[9] Lisäksi Anu Pentikin keramiikkataidetta ja astioita on uudessa Lapland Hotels -designhotellissa Helsingin Bulevardilla.[10]

Nykyään Pentik Oy työllistää hieman alle 250 henkilöä. Posion keramiikkatehtaalla työskentelee noin 35 henkilöä, ja Pentikin omat myymälät työllistävät myymälähenkilökuntaa ympäri Suomea.[11] Posiolla sijaitsevassa Pentik-mäen kulttuurikeskuksessa käy vuosittain 100 000 vierailijaa. Posion Timisjärvellä sijaitsevassa Pentik Kartano –taidekeskuksessa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä sekä kurssitoimintaa.

Tärkeimmät näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1994: Kolme naista – Kolme elämäntyötä, Ikaalinen: Anu Pentikin debyyttinäyttely oli yhteisnäyttely Kaija Aarikan ja Vuokko Nurmesniemen kanssa.[12]
  • 2006: Intohimona keramiikka, Taidekeskus Retretti. Anu Pentikin ensimmäinen oma yksityisnäyttely.[13]
  • 2012: Vuoropuhelu – Dialogue, Kouvolan taidemuseo Poikilo. Yhteisnäyttely eteläkorealaisen keramiikkataiteilija Suku Parkin kanssa.[14]
  • 2013–2014: Kolme valkoista, Taidemuseo Korundi, Rovaniemi. Tilataideteoksia kolmessa huoneessa.[15]
  • 2017: Kolme tilaa, Helsingin Taidehalli. Kolmesta huoneesta koostuva installaatiokokonaisuus.[16]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anu Pentikin saamia huomionosoituksia ovat muiden muassa Lapin yliopiston kunniatohtorin arvo vuonna 2012,[17] Pro Finlandia -mitali vuonna 2014,[18] ja muotoilun valtionpalkinto vuonna 2021.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Luovuutta, rakkautta, ystäviä ja savea. (Kuopio, Siilinjärvi, Nilsiä.) XPress Yrityskuvalehti, 2010, nro 1, s. 62–63.
  2. ↑ 70 vuotta: Anu Pentik Helsingin Sanomat. 2.8.2012. Viitattu 17.2.2019.
  3. ↑ a b Anu Pentik, taiteilijaelämää Posiolla. YLE Elävä arkisto
  4. ↑ Pentik Pentik.
  5. ↑ Siilinjärvi: Tarinaharjun parantola Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 27.4.2010.
  6. ↑ a b Harjama, – Pentik, Anu – Vuolasto, Johanna: Anu Pentik: Palo taiteeseen, s. 104–109. Pentik Oy, 2017.
  7. ↑ t: 76-vuotiaalla Anu Pentikillä 12 tunnin työpäiviä näyttelyn teossa: ”Topin oli pakko opetella jopa siivoamaan” Ilta-Sanoma.
  8. ↑ Anu Pentikin elämäntarina näyttämölle – Kantaesitys Kouvolan Teatterissa syksyllä Koillissanomat.
  9. ↑ Välimäki visioi, Pentik pani nyrkit saveen Aromilehti.
  10. ↑ Anu Pentik, 77, teki ystävänsä hotelliin yli 250 uniikkia keramiikkavatia: ”Olen illalla innoissani, että pääsen aamulla töihin” Avotakka.
  11. ↑ Pentik Pentik.
  12. ↑ Taideteollisuuden kolme vahvaa naista esiintyvät yhdessä Helsingin Sanomat.
  13. ↑ Anu Pentik - Intohimona Keramiikka MTV3 Uutiset. 30.6.2006. Viitattu 15.4.2022.
  14. ↑ Pentik, Anu – Park, Suku: Vuoropuhelu / Dialogue, s. 5. Kouvolan taidemuseo, 2012.
  15. ↑ Kolme Valkoista Korundi.
  16. ↑ Kolme Tilaa Taidehalli.
  17. ↑ Anu Pentik Lapin yliopiston kunniatohtoriksi 2.6.2012. Pentik. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
  18. ↑ Anu Pentik saa Pro Finlandia -mitalin Lapin Kansa. 3.12.2014. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
  19. ↑ Kaitasuo, Pia: "Vahvan vision joh­dat­ta­ma" – Anu Pentik sai muo­toi­lun val­tion­pal­kin­non Kaleva. 17.11.2021. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 17.11.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Parkkinen, Marja-Leena: Anu Pentik: Saven sytyttämä. Otava 2006.
  • Pentik, Anu: Satakahdeksankymmentä huonetta — One Hundred and Eighty Rooms. Lapland Hotels Oy 2019.
  • Sainio, Pentti: Pentik: Satumainen tarina. Arktis Oy 1987.
  • Vuolasto, Johanna (toim.): Anu Pentik: Palo taiteeseen., Pentik Oy 2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anu_Pentik&oldid=22082818”