Intimiteatteri
Intimiteatteri oli helsinkiläinen teatteri, joka perustettiin vuonna 1949. Se syntyi vastaamaan kysyntää, joka modernin teatterin ja pienten näyttämöiden puolesta oli tuolloin nousussa. Teatterin ensimmäinen oma näyttämö sijaitsi Ratakatu 9:n Insinööritalossa.
Teatterin perustaja ja johtaja oli Otto Mannisen ja Anni Swanin poika Mauno Manninen. Henkilökuntaan kuului alkuun Emmi Jurkka, joka pian perusti oman teatterinsa Huoneteatteri Jurkan. Mukana olivat myös mm. näyttelijät Jussi Jurkka ja Lasse Pöysti.
Intimiteatteria johtivat myöhemmin Tommi Rinne ja Matti Ranin, jonka johtajakaudella rakennettiin Itä-Pasilaan uusi Intimin näyttämö. Talousongelmien takia Intimi ja Penniteatteri yhdistyivät vuoden 1987 alusta lasten- ja nuortenteatteriohjelmistoon keskittyneeksi Teatteri Pieneksi Suomeksi, joka puolestaan liitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen vuotta myöhemmin. Tiloissa toimii nykyään kaupunginteatteriin kuuluva näyttämö Studio Pasila.
Näyttelijöitä ja ohjaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saulo Haarla (1965–)[1]
- Hilkka Helinä[1]
- Helge Herala (–1961)[2]
- Mauri Jaakkola[1]
- Annikki Jaaksi (ohjaaja) (1961–)[2]
- Petri Johansson (1983–)[3]
- Maija Karhi –1965[1]
- Seppo Kolehmainen (–1981)[4][1]
- Marja Korhonen (–1961)[2]
- Uula Laakso (1981–)[4]
- Aino Mantsas (–1961)[2]
- Toivo Mäkelä[1]
- Esko Nikkari (1981–)[4]
- Kurt Nuotio (1982–)[4]
- Tuula Nyman (1967–)[5]
- Ritva Oksanen (1965–1967)[1][5]
- Jaakko Pakkasvirta (–1961)[2]
- Eila Pehkonen (–1961)[2]
- Rose-Marie Precht (1981–)[4]
- Tom Pöysti (1981–1983)[4][3]
- Matti Olavi Ranin (–1981)[4]
- Leena Rapola (1983–)[3]
- Taneli Rinne (1965–)[1]
- Tommi Rinne (1965–)[1]
- Ville-Veikko Salminen (–1961)[2]
- Elina Salo (–1965)[1]
- Seela Sella (1965–)[1]
- Pehr-Olof Sirén (1961–1963)[2][6]
- Aimo Tepponen (1961–)[1]
- Liisa Tuomi[1]
- Yrjö Tähtelä (1961–1963)[2][2]
- Emma Väänänen (1961–)[1]
Dokumentteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järkiruoaksi päättynyttä ananasta. Pekka Kyrön ja Juha Mäkelän radio-ohjelma Mauno Mannisesta. YLE/Radioteatteri 2001.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lounela, Pekka – Tainio, Ilona: Mauno Manninen ja hänen intiimi teatterinsa. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-8943-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Intimiteatteri hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j Näyttelijävaihdosten vyöry kautta maan teattereitten Kansanteatterista lähtee 13. Helsingin Sanomat, 17.3.1961, s. 25. Näköislehti (maksullinen.
- ↑ a b c Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Näyttelijäsiirtoja laajalla rintamalla. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).