Tom Pöysti
| Tom Pöysti | |
|---|---|
 Tom Pöysti kotipihallaan Tammisaaressa toukokuussa 2011. |
|
| Syntymäaika | 14. toukokuuta 1954 |
| Syntymäpaikka | Helsinki |
| Aktiivisena | 1978– |
| Oikea nimi | Tom Erik Pöysti |
| Ammatti | näyttelijä, puhuja, kouluttaja, sparraaja, valmentaja |
| Merkittävät roolit | Ville "Nappula" Pienimäki (Vääpeli Körmy -elokuvat) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Palkinnot | |
|
Telvis 1983 |
|
Tom Erik Pöysti (s. 14. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja puhuja-kouluttaja-sparraaja-valmentaja.
Sisällysluettelo
Puhujana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkisuuteen näyttelijänä noussut Pöysti hylkäsi näyttelijäntyön ja ryhtyi puhujaksi. Hänen mieluisimpia puheenaiheitaan ovat henki ja mielekkyys, yhteisöllisyys ja yhteisvastuu, arvot ja arvostaminen sekä mokaamisen ja ristiriitojen välttämättömyys.[1]
Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näyttelijäperheen vesan – Lasse Pöystin ja Birgitta Ulfssonin pojan – oma näyttelijänura käynnistyi varsinaisesti Teatterikorkeakoulussa vuonna 1975. Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat teatteri-, elokuva-, televisio- ja radioproduktioissa, pääasiassa kevyissä tai koomisissa rooleissa. Pöysti oli tosin näytellyt ensimmäisen elokuvaroolinsa jo 11-vuotiaana televisioelokuvassa Osteri ja helmi vuonna 1965.
Pöysti näytteli television viihdesarjoissa, elokuvissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa ja myös musikaaleissa (Cats ja Pieni kauhukauppa) sekä Vääpeli Körmy -elokuvien vänrikki Nappulana.
Vuonna 1985 julkisuuteen ja näyttelijäntyöhön väsähtänyt Pöysti lähti kiertämään maapalloa. Esiintyjäksi hän palasi 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 Pöysti perusti kollegoidensa kanssa Komediateatteri Arenan Helsingin Hakaniemeen.
Henkisesti jälkeenjääneen rikollisen rooli Åke Lindmanin elokuvassa Harjunpää ja kiusantekijät (1993) sekä traagisen pankkiryöstäjän rooli Lauri Törhösen elokuvassa Mannen utan ansikte (1995) toivat yleisön eteen vakavamman Pöystin. Viimeisessä teatteriroolissaan (2000), Samuel Beckettin "Huomenna hän tulee" -tragikomediassa, hän näytteli ensimmäisen ja samalla ainoan kerran isänsä Lasse Pöystin kanssa. Tämän jälkeen Pöystiä ei ole juurikaan televisiossa eikä teattereissa nähty, mutta ääninäyttelijänä häntä on tämänkin jälkeen vielä kuultu, muun muassa elokuvissa Röllin sydän, Nemoa etsimässä ja Lehmäjengi.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pöysti asuu perheineen Raaseporissa Tammisaaressa ja hän on pitkän linjan lintuharrastaja.[2]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1965 | Osteri ja helmi | Greeley |
| 1968 | Fysikerna | Linan lapsi |
| 1979 | Ruskan jälkeen | Simo Sammalsuo |
| Ljubov Jarovaja | ||
| HIFK–TPS | pastori | |
| 1980 | Marraskuun kuvia | toimittajaharjoittelija Tauno Blom |
| 1981 | Sotamies Jokisen vihkiloma | sotamies Jokinen |
| 1982 | Huijaus | kylähullu |
| 18 valokuvaa | nuori arkkitehti | |
| Kuningas jolla ei ollut sydäntä | prinssi | |
| 1983 | Köyhyydestä kurjuuteen | Kake |
| 1984 | Dirty Story | röntgenlääkäri |
| 1986 | Pako pohjoiseen | Jens |
| 1990 | Joko taas on markkinat | |
| Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva | vänrikki Ville "Nappula" Pienimäki | |
| 1991 | Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet | vänrikki Nappula |
| 1992 | Mestari | kulttuuriministeri Kauno Mäkinen |
| Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti | poliisi Katutyttö-kisassa | |
| Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät | vänrikki Nappula | |
| 1993 | Harjunpää ja kiusantekijät | Anttu |
| 1994 | Vääpeli Körmy – taisteluni | vänrikki Nappula |
| 1995 | Kasvoton mies | pankkiryöstäjä |
| 1997 | Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava | vänrikki Nappula |
| 1998 | Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies | venäläinen roisto #1 |
| 2000 | Hurmaava joukkoitsemurha | Onni Rellonen |
| Tarkkis | opettaja | |
| 2011 | Tarkastaja | |
| 2014 | Kummeli V | Kalle Mörtfelt |
Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Televisiosarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1978 | Elämänmeno | Jore |
| 1980, 1982 | Teatterituokio | Aulis / taksikuski |
| 1982 | Ollaan kuin kotonanne | monia rooleja |
| Linnani on kotini | ||
| 1985–1986 | Huh hellettä! | Urpo Lehtonen |
| 1989 | Paha yskä – ja yhä pahenee | monia rooleja |
| 1992 | Mysteriet om det levende lig | Claes |
| 1994–1995 | Jäitä hattuun! | monia rooleja |
| 1999 | Pieni pala Jumalaa | kirkkoherra |
| Tunteen palo | luontokuvaaja Hepatiittis |
Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ex-näyttelijä Tom Pöysti: Olen hyvin huolissani suomalaisten päättäjien moraalikäsityksestä! Yle Uutiset. 22.4.2010. Viitattu 17.6.2012.
- ↑ Riihimäki, Matti: Hyvällä tuulella – lintuharrastaja Tom Pöysti. Tiira-lehti, helmikuu 2010, 15. vsk, nro 1, s. 15. Helsinki: BirdLife Suomi ry. ISSN 1238-9676.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puhujaesittely Viitattu 17.6.2012.
- Tom Pöystin kotisivut
- Tom Pöysti Elonetissä
- Tom Pöysti Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
