Lauri Törhönen
| Lauri Törhönen | |
|---|---|
 Lauri Törhönen Helsingin kirjamessuilla 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1947 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | elokuva- ja televisio-ohjaaja, elokuvataiteen professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Taideteollinen korkeakoulu (TaiK 1976) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Palkinnot | elokuvataiteen valtionpalkinto (1989; lyhytelokuvasta Muodonmuutos) ja 2007; Grand Prix -palkinto elokuvafestivaaleilta Argentiinasta (2000 Hylätyt talot, autiot pihat)[1] Topelius-palkinto (2010, nuortenromaanista Sello&Pallo) |
Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki)[2] on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja, joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.[1] Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla.[2] Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa.
Ohjaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Törhönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976.[3] Ennen ensimmäistä pitkän elokuvan ohjausta (Palava enkeli, 1984) hän toimi muun muassa apulaisohjaajana Helsingissä kuvatuissa amerikkalaiselokuvissa, kuten Warren Beattyn Punaiset (1981) ja Michael Aptedin Gorkin puisto (1983).[3] Hollywoodilaista agentti- ja trilleri-teemaa Törhönen on myös itse viljellyt omissa elokuvissaan (Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri, 1986; Kasvoton mies, 1995). Törhönen ohjasi neljä Vares-elokuvaa vuosina 2011–2012.
Törhönen on ohjannut Salatut elämät -televisiosarjan jaksoja,[3] ja hänen poikansa Risto Törhönen esitti sarjassa Niko Vainiota vuosina 2004–2007.
Muut työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Törhönen on toiminut elokuvaohjauksen ja -tuotannon opettajana eri oppilaitoksissa vuodesta 1975 lähtien.[4] Vuosina 1995–2006 hän toimi[5] Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina.[3]
Törhönen on julkaissut viisi romaania. Vuonna 2010 hänen palkittiin Topelius-palkinnolla nuortenromaanista Sello&Pallo.[6]
Vuosina 1993–2000 Törhönen oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.[4]
Syytökset seksuaalisesta häirinnästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 haastateltua naista kertoi Törhösen käyttäytyneen häiritsevästi. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle. Monet naiset kertoivat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Törhönen kieltäytyi aluksi kommentoimasta asiaa.[7] Hän esitti julkisen anteeksipyynnön käytöksestään STT:n kautta 1. helmikuuta 2018.[8] 18. helmikuuta Arto Nybergin haastattelussa Törhönen myönsi käyttäytyneensä tyhmästi ja harkitsemattomasti, mutta kiisti vakavimmat häirintäsyytökset ja sanoi syyttäjiensä erehtyneen henkilöstä.[9][10]
Syytösten jälkeen Törhönen erosi Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitalo-kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.[11]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Palava enkeli (1984)
- Riisuminen (1986)
- Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri (1987)
- Insiders (1989)
- Ameriikan raitti (1990)
- Requiem (1991)
- Kasvoton mies (1995)
- Hylätyt talot, autiot pihat (2000)
- Raja 1918 (2007)
- Vares – Huhtikuun tytöt (2011)
- Vares – Sukkanauhakäärme (2011)
- Vares – Uhkapelimerkki (2012)
- Vares – Pimeyden tango (2012)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 11 helmikuuta 2019), s. 766-767
- ↑ a b Lauri Törhönen Elonetissä. Viitattu 25.11.2013
- ↑ a b c d Lauri Törhönen – ohjaaja, käsikirjoittaja Elokuvauutiset.fi. 23.1.2012. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 25.11.2013.
- ↑ a b Nea Alanen: Kuka on kohun keskelle joutunut Lauri Törhönen? Aamulehti. 1.2.2018. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Rehtorin tiedote: Törhösen professuuri ei saanut jatkoaikaa (Internet Archive) 30.3.2006. Taideteollinen korkeakoulu. Arkistoitu 6.9.2007. Viitattu 25.11.2013.
- ↑ Törhönen, Lauri Kirjasampo.fi. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus" Yle Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
- ↑ Lauri Törhönen STT:lle: Pyydän anteeksi iltalehti.fi. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ Kanerva, Arla: Seksuaalisesta häirinnästä syytetty elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Arto Nybergin ohjelmassa Ylellä: ”Siellä on ollut joku muu kuin minä” Helsingin Sanomat. 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Jäske, Ulla: Ahdistelusta syytetty ohjaaja Lauri Törhönen Ylellä: Kyseessä on ollut joku muu kuin minä Turun Sanomat. 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Seksuaalisesta häirinnästä syytetty Lauri Törhönen eroaa Kaapelitalon johdosta 2.2.2018. Yleisradion. Viitattu 6.2.2018.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Kansallisen tabun purkaja”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2000.
- ”Överiteorian äärellä”, Lauri Törhösen haastattelu. Filmihullu 2/2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lauri Törhönen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Lauri Törhösen haastattelu, Kirjastokaista-video
- Osa elokuvataiteen opiskelijoista vastustaa Törhösen jatkoa, Hs.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
