Osteri ja helmi
| Osteri ja helmi | |
|---|---|
| Ohjaaja | Sirppa Sivori-Asp |
| Perustuu | William Saroyanin tv-näytelmään Oyster and the Pearl, suom. Marja Rankkala |
| Pääosat |
Lasse Pöysti Harri Hyttinen Åke Lindman Birgitta Ulfsson |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Yleisradio |
| Ensi-ilta | 1965 |
| Kesto | 35 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Osteri ja helmi on Yleisradion Televisioteatterin vuonna 1965 ensiesittämä televisionäytelmä. Se on Marja Rankkalan suomennos ja Sirppa Sivori-Aspin ohjaus yhdysvaltalaisen William Saroyanin televisionäytelmästä Oyster and the Pearl vuodelta 1953. Pääosia näyttelevät Lasse Pöysti, Harri Hyttinen, Åke Lindman ja Birgitta Ulfsson.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harry Van Dusen (Pöysti) on pienen merenrantakaupungin parturikampaaja, jonka elämänohjeena on ottaa rennosti. Tätä filosofiaansa hän pyrkii levittämään asiakkailleen, jotka tuntuvat tulemaan hänen liikkeeseensä pikemminkin jutellakseen kuin leikkauttaakseen hiuksensa. Vivian McCutcheon (Ulfsson) on uusi tiukka opettajatar, joka palvoo sääntöjä ja yrittää elää sovinnaisesti. Nuori poika Clay Larrabee (Hyttinen) löytää rannalta osterin ja uskoo sen sisältä löytyvän helmen. Kaikki muut paitsi parturi Harry vähättelevät löytöä ja sanovat ettei sen sisällä ole helmeä. Harry kuitenkin näkee että poika on onnellisempi uskoessaan helmeen.[1]
Muunkielisiä tv-tuotantoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskassa Saroyanin tv-näytelmästä tehtiin vuonna 1955 versio Østersen og Perlen, ohjaus Søren Melson.[2] Samalla nimellä tehtiin tv-versio Norjassa 1961, kääntäjänä ja ohjaajana Pål Løkkeberg.[3] Ranskankielinen L’huître et la perle ensiesitettiin 1964, ohjaajana Lazare Iglesis.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ William Saroyan: Oyster and the Pearl, Schoolwork Helper. Viitattu 11.10.2014.
- ↑ Østersen og Perlen, Det Danske Filminstitut. Viitattu 11.10.2014.
- ↑ Liste over norskproduserte oppsetninger i Fjernsynsteatret, no.wikipedia.org. Viitattu 11.10.2014.
- ↑ William Saroyan, authorscalendar.info. Viitattu 11.10.2014.