Maija Karhi
| Maija Karhi | |
|---|---|
 Maija Karhi Turun kirjamessuilla 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Maija Karhi-Kärävä |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1932 Turku |
| Kuollut | 28. toukokuuta 2018 (86 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Vanhemmat | Kirsti Karhi Akseli Karhi |
| Puoliso | Lauri Kärävä ( 1958; 1996) |
| Näyttelijä | |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Maija Karhi, oik. Karhi-Kärävä,[1] aik. Kärävä[2] (18. maaliskuuta 1932 Turku[3] – 28. toukokuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli 1950-luvulla Mauno Mannisen Intimiteatterissa ja kuului Suomen Kansallisteatteriin ja naisteatteri Raivoisien Ruusujen perustajajäseniin.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maija Karhi kävi Teatterikoulun vuosina 1950–1953 ja sai heti valmistuttuaan kiinnityksen Intimiteatteriin. Samalla Teatterikoulun kurssilla Karhin kanssa opiskelivat muiden muassa Marita Nordberg ja Pentti Siimes.[5] Karhi tunnettiin ennen kaikkea teatterinäyttelijänä, mutta hän näytteli myös elokuvissa. Hänen ensimmäinen elokuvatyönsä oli 19-vuotiaana Ritva Arvelon sijaisnäyttelijänä Matti Kassilan elokuvassa Radio tekee murron.[6]
Karhi sai elokuvarooleistaan kaksi Jussi-palkintoa: naispääosa-Jussin Erik Blombergin elokuvasta Kun on tunteet (1954) ja naissivuosa-Jussin Veikko Itkosen elokuvasta Vaarallista vapautta (1962).[7]
Karhin äiti oli näyttelijä Kirsti Karhi, isä teatterinjohtaja Akseli Karhi ja puoliso hallitusneuvos Lauri Kärävä.[7][8]
Karhi kuoli lyhyen sairauden jälkeen 86-vuotiaana Helsingissä 28. toukokuuta 2018.[9]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maija Karhin filmografia ja esiintymiset
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maija Karhi Elonetissä. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ Facta 2001, palsta 705. 7. Helsinki: WSOY, 1981.
- ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 279–280. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1
- ↑ Viikon taiteilija. Yle Radio 1. Yleisradio Oy. Arkistoitu 29.6.2007. Viitattu 12.9.2008.
- ↑ Kerttula, Suvi: Anja Pohjola ja Maija Karhi: Pitää hyväksyä, että tässä vanhetaan. (Plus-liite) Ilta-Sanomat, 16.9.2017, s. 25. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Suominen, Raili: Maija ja kaksi Jussia Turun Sanomat. 7.4.2000. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 12.9.2008.[vanhentunut linkki]
- 1 2 Aho, Arja: Viis rypyistä kunhan pää pysyy klaarina. Helsingin Sanomat, 14.2.2012, s. D 7. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Linnavuori, Matti: Maija Karhilla on tarina otteessaan. Satakunnan Kansa. 10.11.2008. Pori: Sanoma Oyj. Arkistoitu 6.12.2013. Viitattu 6.12.2013.
- ↑ Näyttelijä Maija Karhi on kuollut – oli perustamassa naisten omaa teatteria Yle Uutiset. 28.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkonen, Kaija (toim.), Karhi, Maija: Samppanjaluonne, minäkö? Tammi, 2008. ISBN 9789513143695
- Varjola, Markku: Mustaa huumoria ja valittua realismia. (Maija Karhin haastattelu) Filmihullu, 2009, nro 3, s. –.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maija Karhi Wikimedia Commonsissa
- Meri, Lauri: Maija Karhi 1932–2018. (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 30.5.2018. Arkistoitu 30.5.2018.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
