Vääpelin kauhu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vääpelin kauhu
Vääpelin kauhu.jpg
Ohjaaja Esko Töyri
Käsikirjoittaja Kaarlo Nuorvala
Lasse Pöysti
Tuottaja Mauno Mäkelä
Säveltäjä Tapio Ilomäki
Kuvaaja Esko Töyri
Ensio Suominen
Leikkaaja Nils Holm
Kai Lappalainen
Pääosat Heikki Savolainen
Lasse Pöysti
Maija Karhi
Leo Jokela
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Fennada-Filmi
Ensi-ilta 19. heinäkuuta 1957
Kesto 72 min
Alkuperäiskieli Suomi
Edeltäjä Tyttö lähtee kasarmiin
Seuraaja Sotapojan heilat
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Vääpelin kauhu on Esko Töyrin ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1957. Se jäi kuvaajana pääasiallisen uransa tehneen Töyrin viimeiseksi ohjaukseksi.[1]

Elokuvan on tuottanut Fennada-Filmi, ja se kuuluu yhtiön vuosina 1952–1958 tuottamaan seitsemän sotilasfarssin sarjaan. Spede on siinä yhdessä ensimmäisistä rooleistaan.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknikko Olavi Kaukonen saa yllättäen palvelukseenastumismääräyksen, jonka olisi kuulunut saada insinööri Kautonen. Kautoselta on jäänyt varusmiespalvelus suorittamatta, mutta Kaukonen vanhana sotaveteraanina ihmettelee, miksi hän on saanut kutsun. Hän lähtee kasarmille selvittämään asiaa. Samaan saapumiserään on sattunut myös "pärinäpoikia", joita kantahenkilökunta katselee tyytymättömänä, mutta toteaa heidänkin väessä oppivan tavoille.

Jatkossa edetään tuttujen sotilasfarssien kaavojen mukaan, ja juoneen on lisätty Kaukosen ja Liisan välille annos romantiikkaa. Välillä esitetään ajan henkeen kuuluvaa rock-musiikkia. Kaukosen poistuttua luvatta yksiköstään oikea Kautonen haetaan kotoaan varuskuntaan ja sekaannus selvitetään. Kaukonen kertoo olevansa sotaveteraani ja kertoo terveisensä Itä-Karjalasta. Muiden alokkaiden jäädessä suorittamaan palvelustaan Kaukonen lähtee kotimatkalle.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka aikalaisarvioissa alkoi jo olla kyllästymistä sotilasfarsseihin, saa tämä elokuva kiitostakin, ja sitä jopa pidettiin siihenastisista sotilasfarsseista parhaana. Kaikki eivät pitäneet siitä, esimerkiksi Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat) luonnehtii: "Kevyt kuin valtion kukkaro ja suruton kuin poliitikon omatunto."[3]

Erään myöhemmän kriitikon mukaan elokuvassa on avointa asennekasvatusta.[4] Toinen näkee siinä tarkasteltavan sodan käyneen sukupolven ja elokuvan tekoajan nykynuorison välistä kuilua, mutta kriitikko katsoo, että yhteiskunnallinen ajattelu ei yllä pitkälle.[2] Hauskimpana kohtauksena pidetään jaksoa, jossa tanssitaan rokkia.[5]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Heikki Savolainen  teknikko Olavi Kaukonen  
 Lasse Pöysti  Jaska  
 Maija Karhi  Liisa  
 Heikki Heino  kapteeni Kärki  
 Leo Jokela  Pena  
 Seppo Kolehmainen  maisteri Gustaf Kukkola, alokas  
 Ernest Ervasti  alikersantti  
 Santeri Karilo  vääpeli Halla  
 Mirjam Salminen  vääpelin vaimo  
 Pentti Viljanen  varuskersantti Turunen  
 Tauno Söder  korpraali Söder, päivystäjä  
 Mauri Jaakkola  alokas  
 Leni Katajakoski  Margit Kärki  
 Elvi Saarnio  1. akka pihalla  
 Matti Lehtelä  Masa  
 Sylva Rossi  Vieno, 2. akka pihalla  
 Helge Herala  insinööri Olavi Kautonen  
 Bengt-Åke Warg  steppaava alokas  
 Pentti Irjala  ylikersantti  
 Tommi Rinne  korpraali  
 Ilppo Nummelin  alokas  
 Aimo Hiltunen  korpraali  
 Jorma Nerkko  alokas  
 Spede Pasanen  alokas  
 Pertti Palo  vartiosotilas  
 Lauri Lammela  alokas  
 Pentti Lähteenmäki  alokas / sotamies  
 Matti Jaakkola  alokas / sotamies  
 Jussi Hirki  alokas  
 Pertti Mankki  alokas  
 Bo Luther  rokkaava alokas  
 Jarno Hiilloskorpi  rokkaava alokas  
 Kai Fogelholm  rokkaava alokas  
 Keijo Komppa  ylikersantti  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vääpelin kauhu Elonetissä Taustaa, viitattu 12.3.2014
  2. a b HWR: Vääpelin kauhu, Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 10/2014 sivu 12
  3. Vääpelin kauhu Elonetissä Lehdistöarvio, viitattu 12.3.2014
  4. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 29.2.2012, sivu D 9
  5. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 8/2012 sivu 20

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.