Pentti Irjala
| Pentti Irjala | |
|---|---|
 Pentti Irjala takkatulen ääressä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. syyskuuta 1911 Kemi, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 25. kesäkuuta 1982 (70 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Pia Hattara ( 1945; 1982) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1949–1979 |
| Merkittävät roolit | Pro Finlandia -mitali (1972) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Pentti Irjala (23. syyskuuta 1911 Kemi – 25. kesäkuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pentti Irjalan isä oli sahatyönjohtaja Feodor Irjala.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irjalan näyttelijänura alkoi 1930-luvulla iltanäyttelijänä Kemin teatterissa, ja sotien jälkeen vuodesta 1945 Irjala toimi järjestäjä ja näyttelijänä Oulun Näyttämössä, Joensuun teatterissa 1946–1948, Kuopion Yhteisteatterissa 1948–1952 ja Intimiteatterissa 1952–1959. Vuonna 1959 Irjala kiinnitettiin Kansallisteatteriin[1]
Irjala näytteli vuosina 1949–1979 yli 120 elokuvassa. Pelkästään 1950-luvulla hänellä oli noin 90 elokuvatehtävää, enimmäkseen komedioissa, mutta myös monissa draamaelokuvissa. Muuntautumiskykyinen näyttelijä näytteli niin vanhojen ukkojen, alkoholistien kuin poliisien rooleissa.[1]
»Penttiä sanottiin maailman parhaaksi näyttelijäksi, koska hänelle sai aina soittaa ja pyytää seuraavaksi aamuksi kello kuudeksi näyttelemään. Hän tuli kaikki tarvittavat kamppeet mukanaan – hänen vaatekaappinsa oli kuin teatterin puvusto»
(Pia Hattara[1])
Irjalan tunnetuimpia elokuvarooleja olivat muiden muassa Vekkulan ”paapa” komediassa Hilmanpäivät (1954), jääkärikapteeni Kaarna Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa (1955), vossikkakuski Aleksanterin osa draamassa 1918 – mies ja hänen omatuntonsa (1957) sekä toimittaja Kärjen rooli alkoholistikuvauksessa Mies tältä tähdeltä (1958). Irjala kuului myös Pekka Puupää -elokuvien, Aarne Tarkaksen, Matti Kassilan ja Edvin Laineen elokuvien vakionäyttelijöihin, ja 1960- ja 1970-luvuilla Irjala nähtiin myös muutamissa Spede Pasasen elokuvissa. Irjala teki vielä vuonna 1970 roolityön Preeti Leppäsenä Laineen elokuvassa Akseli ja Elina. Irjalan viimeinen elokuva oli vuonna 1979 valmistunut Natalia.[1]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irjala palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1972.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pentti Irjala avioitui näyttelijä Pia Hattaran kanssa vuonna 1945, ja avioliitto kesti aina Irjalan kuolemaan 1982 saakka.[1][2]
Irjala on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[3]
Valikoitu filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pentti Irjalan filmografia
- Hilmanpäivät (1954)
- Tuntemattomassa sotilaassa (1955)
- 1918 – mies ja hänen omatuntonsa (1957)
- Mies tältä tähdeltä (1958)
- Akseli ja Elina
- Natalia
- Ääninäyttelijänä
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Rytkönen, Sisko: Pentti Irjala Elonetissä. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ Rytkönen, Sisko: Pia Hattara Elonetissä. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ Irjala, Pentti Helsingin seurakunnan hautahaku. Viitattu 4.9.2024.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
