Aarne Tarkas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Tarkas
Aarne Adolf Saastamoinen
Aarne Tarkas 1950-luvulla.
Aarne Tarkas 1950-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt19. joulukuuta 1923
Porin maalaiskunta
Kuollut7. lokakuuta 1976 (52 vuotta)
Denia, Espanja
Ammatti elokuvakäsikirjoittaja
elokuvaohjaaja
Käsikirjoittaja
Aktiivisena 1951–1970
Merkittävät teokset Radio tekee murron
Yö on pitkä
Olemme kaikki syyllisiä
Jokin ihmisessä
Kuten haluatte
Palkinnot

Parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinto
1951 Radio tekee murron

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Aarne Adolf Tarkas (vuoteen 1947 Saastamoinen; 19. joulukuuta 1923 Porin maalaiskunta7. lokakuuta 1976 Denia, Espanja)[1] oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja. Tarkas oli Suomen elokuva-alan tuotteliaimpia tekijöitä; hän ohjasi lähinnä omien käsikirjoitustensa pohjalta kaikkiaan 33 elokuvaa, jotka olivat pääasiassa kepeän vauhdikasta viihdettä. Kaikkiaan Tarkas teki 35 elokuvakäsikirjoitusta.

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarne Saastamoinen syntyi Porissa joulukuussa 1923 ja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereella 1942. Hän valmistui 1947 ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta ja otti virallisesti käyttöön Tarkas-sukunimen Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjojen innoittamana. Appensa kautta Tarkas sai ensimmäisen työpaikkansa Suomi-Filmin mainospäällikkönä ja yhtiön julkaiseman elokuvalehden Uutisaitan toimitussihteerinä. Hän toimi näissä tehtävissä vuoden 1950 loppuun.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uransa elokuvantekijänä Tarkas aloitti Matti Kassilan käsikirjoitusparina elokuvassa Radio tekee murron (1951), josta he saivat Jussi-palkinnon. Yhdessä kuvaaja Osmo Harkimon kanssa Tarkas ja Kassila perustivat vuonna 1952 tuotantoyhtiö Junior-Filmin, joka tuotti kansainvälistäkin mainetta saaneen Valkoisen peuran. Uuden yhtiön puitteissa syntyi myös Tarkaksen esikoisohjaus Yö on pitkä (1952). Junior-Filmi kuitenkin ajautui konkurssiin jo seuraavana vuonna.[2]

Kesästä 1953 alkaen Tarkas työskenteli viiden vuoden ajan Fennada-Filmissä, missä hän käsikirjoitti ja ohjasi kymmenen elokuvaa. Parhaimpana Fennada-kauden työnään Tarkas itse piti Mika Waltarin pienoisromaaniin perustuvaa draamaa Jokin ihmisessä (1956).[2]

Vuodesta 1959 Tarkas työskenteli neljä vuotta Suomen Filmiteollisuudessa. Näinä vuosina hän profiloitui lähes yksinomaan vauhdikkaiden seurapiiri-irvailujen tekijäksi. Tarkaksen työlle olivat ominaisia poikkeuksellisen nopea tahti, vilkas mielikuvitus ja kekseliäisyys, mitkä näkyivät hänen tuotannoissaan harvemmin onnistuneena lopputuloksena. Hän ei välittänyt tehdä henkilöohjausta, vaan antoi näyttelijöille vapaat kädet roolihahmojensa esittämiseen.[2]

Tarkas toi myös esille useita uusia kasvoja, muun muassa Risto Mäkelän, Jussi Jurkan, Spede Pasasen, Leo Jokelan, Tommi Rinteen, Liana Kaarinan ja Esko Salmisen. Kun Suomen elokuva-ala joutui kriisiin 1960-luvun näyttelijälakon myötä, Tarkas siirtyi ohjaamaan televisiosarjoja. Hän kuoli sydäninfarktiin 52-vuotiaana.

Ohjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1951 Jussi-voittajat. Toinen oikealta Aarne Tarkas.

Animaatioelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari Uusitalo: Tarkas, Aarne Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c d Aarne Tarkas Elonetissä Viitattu 10.1.2023

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nummi, Rami: ”Murrosvaiheen ohjaaja moderneja nuoria kuvaamassa”, artikkeli Tarkaksesta. Filmihullu 5/2007.
  • Kari Uusitalo: Tarkastelua. Aarne Tarkas ja hänen elokuvansa. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-870-7.
  • Kari Uusitalo: Aarne Tarkas Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.