Naiset, jotka minulle annoit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naiset, jotka minulle annoit
Ohjaaja Aarne Tarkas
Käsikirjoittaja Aarne Tarkas
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Esko Nevalainen
Leikkaaja Elmer Lahti
Lavastaja Aarne Tarkas
Pääosat Rauha Rentola
Stig Fransman
Elina Salo
Toivo Mäkelä
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1962
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Naiset, jotka minulle annoit on Aarne Tarkaksen ohjaama elokuva vuodelta 1962. Se on teatterin maailmaan sijoittuva kolmiodraama, jonka käsikirjoitus on Tarkaksen oma.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Rauha Rentola  … Laura Sora, ent. Luotola  
 Stig Fransman  … Erkki Sora  
 Elina Salo  … Kati Korpi  
 Toivo Mäkelä  … teatterin johtaja Leo Luotola  
 Kalervo Nissilä  … Hämeen teatterin johtaja Pentti Koskela  
 Risto Mäkelä  … kauppaneuvos Ahokas  
 Tamara Lund  … näyttelijä  
 Mikko Niskanen  … näyttelijä  
 Kaarlo Wilska  … näyttelijä  
 Liisa Pakarinen  … näyttelijä  
 Katriina Helkesalo  … Eva Sora  
 Susanna Vilska  … Lea Sora  
 Tauno Söder  … näyttelijä kahviossa  
 Heikki Värtsi  … tanssija kahviossa  
 Aarne Tarkas  … mies kulisseissa  
 Irja Rannikko  … näyttelijä  
 Vilho Kekkonen  … näyttelijä  
 Elin Aaltonen  … hovimestari  
 Einari Ketola  … näyttelijä  
 Anita Saarikallio  … näyttelijä  
 Leo Mustonen  … posteljooni  
 Kalevi Kahra  … näyttelijä harjoituksissa  
 Regina Keso  … nainen katsomossa / Regina, kuvaussihteeri  
 Ilmari Tähtelä  … näyttelijä eteisessä  
 Aarne Laine  … Helsingin teatterin johtaja Kanerva  
 Pentti Taivainen  … näyttelijä  
 Gunnel Hanén  … näyttelijä  
 Oiva Luhtala  … näyttelijä  
 Kalevi Hartti  … näyttelijä  
 Aimo Paapio  … näyttelijä  
 Åke Lindman  … elokuvaohjaaja  
 Alf Salin  … studiopäällikkö  
 Paavo Hukkinen  … Peltola, näyttelijä  

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarvioissa elokuva tyrmättiin lähes yksimielisesti. Likipitäen karikatyyriksi sitä luonnehti Paula Talaskivi. Näyttelijät saivat arvioissa kuitenkin kiitosta, ja yksi kriitikko jopa sanoi yhteenvetona: ”Filmi on tuore ja hyvä”.[1]

Eräässä myöhemmässä kritiikissä elokuvaa luonnehditaan epätasaiseksi ja ailahtelevaksi. Vaikka Elina Salo miellyttää arvion esittäjää, Salon repliikit ovat hänestä kömpelöitä.[2] Joku on nähnyt vilpillisten suhteiden kuvauksessa vilpittömyyttä ja toinen aiheen omakohtaisuuteen tai ainakin sen läheisyyteen viittaavaa kipeyttä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lehdistöarvioita. Elonet.fi. Viitattu 28.5.2013.
  2. AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma 21/2013, s. 17.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.