Sankarialokas
| Sankarialokas | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Aarne Tarkas |
| Käsikirjoittaja | Aarne Tarkas |
| Tuottaja | Mauno Mäkelä |
| Säveltäjä | Tapio Ilomäki |
| Kuvaaja | Unto Kumpulainen |
| Leikkaaja | Nils Holm |
| Pääosat | Lasse Pöysti Tuulikki Suomela Jussi Jurkka Leo Jokela |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi |
| Ensi-ilta | 29. heinäkuuta 1955 |
| Kesto | 82 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Budjetti | 10 169 951 mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sankarialokas on suomalainen sotilasfarssi vuodelta 1955. Sen on ohjannut ja käsikirjoittanut Aarne Tarkas. Fennada-Filmi teki vuosina 1952–1958 joka vuosi yhden sotilasfarssin, joista tämä on neljäs.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasse Pöystin esittämä nuori kirjailija astuu varusmiespalvelukseen. Hänen vilkas mielikuvituksensa tuottaa armeijan harmauden vastapainoksi mahtipontisia sankariunelmia, vuoroin hän on olevinaan sukellusveneen urhoollinen matruusi Tim MacDonald tai sitten muukalaislegioonalainen Tom Smith.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Lasse Pöysti | … | Esko Sirola/legioonalainen T. Smith/matruusi T. MacDonald |
| Leo Jokela | … | Leo Lindblom/legioonalainen Leonard/ruorimies |
| Jussi Jurkka | … | korpraali Nilsson/legioonalainen Nielsen/kapteeniluutnantti Nelson |
| Tuulikki Suomela | … | Sirkka Sotavaara/arabialainen tanssijatar |
| Kai Lappalainen | … | Antti Ojala/legioonalainen/matruusi |
| Marjatta Kallio | … | Veera/arabialainen tanssijatar |
| Pentti Viljanen | … | varusylikersantti/sukellusveneen varuskersantti |
| Matti Tamminen | … | vääpeli/legioonalaisupseeri |
| Pentti Irjala | … | eversti Sotavaara |
| Esko Sorsa (nimellä Esko Saros) | … | yliluutnantti von Klingspor/arabipetturi/ylimatruusi |
| Aimo Hiltunen | … | alokas/legioonalainen |
| Matti Lehtelä | … | ylikersantti/juopunut legioonalaiskersantti |
| Sylva Rossi | … | sotilaskotisisar |
| Pertti Weckström | … | päivystäjä |
| Kauko Vuorensola | … | alokas/legioonalainen |
| Airi Honkaniemi | … | toimittaja/palvelijatar |
| Aarne Tarkas | … | mies kirjakaupassa/toimittaja |
| Ensio Liesimaa | … | valokuvaaja |
| Esko Jantunen | … | kuvaaja/varusjääkäri/legioonalainen |
| Tuukka Soitso | … | toimittaja |
| Spede Pasanen | … | korpraali/alokas/arabialainen |
| Lauri Lammela | … | korpraali/alokas |
| Matti Kuusla | … | alokas/legioonalainen |
| Ama Niemi | … | alokas |
| Lennart Lauramaa | … | tarjoilija |
| Mirjam Himberg | … | arabinainen |
| Eero Leväluoma | … | arabialaisia |
| Kauko Laurikainen | … | arabialaisia |
| Keijo Komppa | … | legioonalaisupseeri |
| Jaakko Pakkasvirta | … | alokas |
| Seppo Kolehmainen | … | jääkäri |
| Tapio Ilomäki | … | |
| Juhani Kumpulainen | … | arabialainen |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fennada-filmin kolmen edellisen sotilasfarssin nimessä on käytetty sotilasslangin alokasta tarkoittavaa sanaa ”monni”. Tässä on kuitenkin päädytty yleiskieliseen sanaan. Tapio Ilomäki on käyttänyt musiikissa hyväkseen muun muassa vanhoja tuttuja sotilasfarsseja. Hän kuoli neljä päivää ennen elokuvan ensi-iltaa. Sakari Jurkan nimi on alkuteksteissä, mutta roolia ei ole lopullisessa versiossa.[1] Yliluutnantti von Klingsporia salanimellä Esko Saros esittävä harrastajanäyttelijä Esko Sorsa on laulaja Riki Sorsan isä. Hän näyttelee myös roolit arabipetturina ja matruusina. Leo Jokela esittää tässä ensimmäisessä merkittävässä roolissaan romania. Välkkyä yksilöllisyyden opiskelijaa Antti Ojalaa näyttelee elokuvassa Kai Lappalainen.
Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä 29. heinäkuuta 1955 Rexissä ja Tuulensuussa.
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva on tyypillinen 1950-luvun liukuhihnakomedia, jollaisia tuotettiin kansan viihteennälkään mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Aikalaiskriitikoiden arviot elokuvasta olivat laimeita, olihan vastaavia elokuvia tuotettu jo lähes kyllästymispisteeseen asti. Muutamassa arviossa kuitenkin todettiin kasarmielämää parodioidun loistavasti[2]. Tarkasta pidettiin kiinnostavana ohjaajana, joka ”ei suostu tekemään mitään kaavamaista ja paikallaanpolkevaa”, kuten Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat) totesi. Silti moni kriitikko ajatteli Valma Kivitien (Elokuva-Aitta) tavoin: ”Elokuva on kalpea ja ote veltonlainen kaikesta työstä ja yrityksestä huolimatta.”[3]
Myöhemmin elokuva on saanut varsin ristiriitaisia arvioita. Eräässä kritiikissä sanotaan sen olevan ”sotilasfarsseista pöhköimpiä” ja katsomisen arvoinen ainoastaan karismaattisten tähtinäyttelijöiden Lasse Pöystin ja Leo Jokelan ansiosta – ilman heitä sekoilu kuuluisi kriitikon mielestä historian roskakoriin.[4] On myös huomautettu, että Leo Jokelan rooli mustalaisena on lempeästi mutta silti kyseenalaisesti karrikoitu.[5] Arto Pajukallio sanoi vuoden 2012 arviossaan, että elokuva on lajityypin parasta ja pakottominta antia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sankarialokas Elonet. Taustaa. Viitattu 25.3.2014.
- ↑ Suomen kansallisfilmografia 5, s. 347.
- ↑ Sankarialokas Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 25.3.2014.
- ↑ KK: Päivän elokuvia. Tv-maailma 42/2012, s. 21.
- ↑ KK: Sankarialokas. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 12/2014, s. 11.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 31.10.2012, s. D 9.