Joensuun kaupunginteatteri
Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, ja sitä ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry.
Vuosittain teatterissa on lähes 200 esitystä ja kävijöitä on 18 000–25 000. Teatterin päänäyttämönä on Eliel Saarisen piirtämän kaupungintalon juhlasali (267 katsomopaikkaa), lisäksi on pieni näyttämö (80 paikkaa). Myös kaupungintalon sisäpihalla on esitetty mm. Romeo ja Julia.
Teatterin vakituisen henkilökunnan määrä on runsaat 50, joista näyttelijöitä 12–14. Lisäksi teatteri käyttää vierailevia taiteilijoita näyttelijä-, lavastaja-, säveltäjä-, käsikirjoittaja- ja ohjaaja.
Joensuun kaupunginteatterin ohjelmiston pohjana on vankka kotimaisuus ja kunnianosoitus pohjoiskarjalaisuudelle, klassikkonäytelmiä unohtamatta. Teatterin ohjelmistossa on myös näytelmiä lapsille sekä musiikkiteatteriesityksiä.
Teatterin esityspaikkoja on ollut kaupungintalon remontin aikana 1990-luvulla Carelia-sali ja Salmisen sali. Vuonna 2024 Joensuun kaupunginteatterin pieni näyttämö muuttaa väistötiloihin Carelicumin auditorioon Joensuun kaupungintalon museoremontin ajaksi.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuun kaupunginteatteri perustettiin 1948, kun Joensuun Työväen Teatteri (per. 1912) ja Joensuun Teatteri (per. 1914) yhdistettiin.[1]
Teatterinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauri Leino (1948–1949, 1960-)[2]
- Jussi Piironen (1949–1952)[3]
- Veikko Manninen 1952–1955)[3]
- Rauli Lehtonen (1955-59)[2]
- Lauri Leino (1948–1949, 1960-)[2]
- Ossi Räikkä (1965–)[4]
- Jouko Turkka (1968–1972)
- Yrjö Kostermaa (1971–1972)
- Kalervo Nissilä (1973–1978)
- Seppo Luhtala (1978–1982)[5]
- Vesa Raiskio (1983–1987)
- Ahti Ahonen (1987–1990)
- Heikki Mäkelä (1991–1996)
- Reino Bragge (1996–1999)
- Liisa Isotalo (1999–2003)
- Kimmo Lavaste (2003–2008)
- Riku Innamaa (2008–2010)
- Tero Heinämäki (2010–2012)
- Vihtori Rämä (2013−2015)
- Leena Kinanen (vt. 2015–2016)
- Iiristiina Varilo (2016–2024)
- Sarianne Tursas (2024−)[6]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anna Ojanne
- Markku Maasilta 1985–[7]
- Petteri Rantatalo
- Suvi-Maaria Virta (työlomalla vuoden 2023 loppuun)
- Minna Maaria Virtanen
- Maria Karhapää
- Minni Gråhn (työlomalla elokuuhun 2024)
- Regina Launivuo
- Jaakko Tohkanen
- Samu Stenberg
- Petra Heinänen
- Otto Henriksson
- Outi Ikonen
Aiempia työntekijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maija-Liisa Ahlgren (1963–1971)[4][8]
- Olavi Ahonen (1945)
- Jukka Blomkvist (1979–)[9]
- Reino Bragge (1983–1987)[10][11]
- Paavo Halttunen (1981–)[12]
- Sylvi Harju
- Pia Hattara (1946–1948)
- Arto Heikkilä (1981–)[12]
- Ollikalle Heimo (1981–)[12]
- Aimo Heino (1965–1971)[4][8]
- Seppo Heinola (1969–)[13]
- Irmeli Heinänen (–1963)[14]
- Veikko Hirviniemi (–1965)[4]
- Markku Hokkanen (1981–)[12]
- Arvo Honkanen (–1963)[14]
- Tiia Honkanen (1987–)[11]
- Esko Hukkanen (1971–1975)[15]
- Sanna-June Hyde (2001–2003)
- Jarmo Hyttinen (–1987)[11]
- Kati Hyvärinen (–1981)[12]
- Hellevi Härkönen (1971–1973)[8][16]
- Veikko Ikonen (–1979)[9]
- Eila Ilenius (1973–)[16]
- Jouni Innilä (–1987)[11]
- Pentti Irjala (1946–1948)
- Armas Janhunen (–1963)[14]
- Vera Jankin (–1965)[4]
- Leo Jokela (1950–1951)
- Laura Jurkka 1983–1987[10][11]
- Markku Kaihua (1987–)[11]
- Hannes Kallio[17]
- Rainer Kaunisto (1975–1981)[15][12]
- Pekka Ketonen –1987[11]
- Juha Kingelin (1987–)[11]
- Aku Korhonen
- Tapani Korhonen 1983–1987[11][10]
- Svante Korkiakoski –1969[4][18]
- Ami Laiho (–1965)[4]
- Lauri Leino (1948–1961, johtaja)[2]
- Eeva Litmanen (1965–1971)[4][8]
- Esko Länsineva (–1965)[4]
- Kapo Manto, (1957–1959) [2]
- Tuomas Mattila (1959–1963)
- Maija-Liisa Márton (Turkka)
- Rauni Mollberg (1950–1951) [2]
- Jussi Myllymäki (–1979)[9]
- Heikki Mäkäräinen (2023–2024)[19]
- Mauri Nevonmaa (1975-1981)[15][12]
- Kalervo Nissilä (1973–1978)
- Tuula Nyman (1974–1977)
- Jan Nyquist
- Helena Okkola (1975–1979)[15][9]
- Hilkka Ollikainen (1965–1971)[4][8]
- Salme Paasilinna[4]
- Esa Pakarinen junior (1971–)[8]
- Aarne Pentikäinen (1969–)[13]
- Kaarina Perola (1978–1979)
- Esa Pesonen (1979–1983)[9][10]
- Seija Pitkänen (1983–)[10]
- Anja Pohjola, (1954–1955, harjoittelija)
- Matti Poskiparta (1971–1973)[8][16]
- Ada Pääkkönen[4]
- Tommi Rinne (apulaisjohtajana 1951)
- Asko Rissanen (–1979)[9]
- Matti Ruohola (1969–)[13]
- Laila Räikkä[4]
- Martti Räsänen (1972–1985) [20]
- Veikko Saarelainen
- Risto Salminen (–1975)[15]
- Anneli Sauli (1971–1996)
- Hellevi Seiro (1971–1973)
- Eero Soininen (1979–)[9]
- Maija-Liisa Ström (–1975)[15]
- Aarno Sulkanen (1965–1969)[4][18]
- Lasse Tahvanainen (1987–)[11]
- Simo Tamminen (–1979)[9]
- Ulla Tamminen (–1979)[9]
- Veikko Tiitinen (1965–1971)[4][8]
- Seppo Timonen (1987–)[11]
- Liisa Toivonen (1979–1981)[9][12]
- Turo Unho (–1971)[21]
- Kaisa Ursimus (1981–)[12]
- Heidi Vaarna (1975–)[15]
- Mauno Vakkeri (1975–1979)[15][9]
- Rauha Valkonen (1965–1971)[4][8]
- Tarmo Valkonen (1979–1981)[9][12]
- Vesa Veijalainen (1966–1971)[8]
- Esa Venäläinen (1973–)[16]
- Emil Vinermo (apulaisjohtajana 1965–1972)[4]
- Hannu Virolainen (1979–1983, 1987–1995)[9][10][11]
- Valle Yritys –1987[11]
Katsojatilastoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginteatterin katsojalukuja vuoden 1995 jälkeen: suurin yleisömäärä kirjattiin vuonna 1996, jolloin katsojia oli 41 000. Vuonna 2003 katsojia oli 38 000. Ajanjakson pienin yleisömäärä oli vuonna 2015, jolloin katsojia oli noin 15 000. Vuoden 2017 yleisömäärä oli 17 500. [22]
Teatterisota 1971
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuun kaupunginteatteri oli teatterimaailman puheenaiheena syksyllä 1971, kun teatterin johtokunnan ja teatterin henkilökunnan välille syntyi riita siitä, kuka saa päättää ohjelmistosta. Elokuussa 1971 riita johti siihen, että näyttelijät valtasivat teatterin. Teatterinjohtaja Jouko Turkka irtisanottiin, mistä seurasi näyttelijöiden lakko. Sopuun päästiin 17.9. Sen tuloksena Turkka ja uudeksi johtajaksi nimitetty Yrjö Kostermaa jatkoivat samanarvoisina johtajina.[23][24][25][26][27]
Joensuun teatterikerho ry
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuun teatterikerho ry perustettiin 1. lokakuuta 1950 yhdyssiteeksi kaupunginteatterin ja yleisön välille. Kerho jakaa vuosittain Veikko Jalavan suunnitteleman Jokamies-patsaan tunnustuksena jollekin teatterin henkilökuntaan kuuluvalle.[28]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhyesti historiasta Joensuun kaupunginteatteri. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 21.5.2015.
- ↑ a b c d e f Arvo Toivanen: Joensuun teatterielämää 1859-1962, s. 276-279. Joensuu 1962
- ↑ a b Maunula, Jyrki: Viisi vuosikymmentä karjalaista teatteria. Helsingin Sanomat, 10.11.1962, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Uudesta teatterinjohtajasta kärhämöidään Joensuussa. Helsingin Sanomat, 30.7.1982. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Olli Sorjonen: Joensuussa on hyvin hoidettu talo, sanoo uusi teatterinjohtaja. Karjalainen, 10.11.2023.
- ↑ Markku Maasilta joensuunteatteri.fi. 23.11.2023. Viitattu 20.7.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j Lappeenrantaan neljä näyttelijää. Helsingin Sanomat, 5.2.1981, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Näyttelijäkierros: Matti Ruohola Joensuun Teatterin. Helsingin Sanomat, 11.2.1969, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Korhonen ja Herala Kansalliseen. Lakonuhka kirehti teattereitten näyttelijäneuvotteluja koko maassa. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h Kiinnityskierros: Joensuu, Rihimäki, Mikkeli, Oulu. Helsingin Sanomat, 17.2.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Pestikierros pyörii. Näyttelijävaihto runsasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1973, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Joensuun näyttelijäkiinnitykset. Helsingin Sanomat, 27.3.1961, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Heikki Mäkäräinen nayttelijaliitto.fi. Viitattu 19.7.2024.
- ↑ Suomen teatterit ja teatteritekijät 1993, s. 384. Määritä julkaisija!
- ↑ Helsingin Sanomat: Muistot
- ↑ Katsomosta kulisseihin s. 293
- ↑ Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, 1998, s. 194-195
- ↑ Joensuun teatterisota 1971 Elävä arkisto. Yle.
- ↑ Toimitusjohtaja joutui teatterisodan aikana tiukkoihin tilanteisiin. Tunne teatterisi - Joensuun Kaupunginteatteri 100 vuotta, 2012, s. 9. Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry.
- ↑ Alina Kuusisto: Teatterisota rivien välissä, teoksessa Poliittisia ääniä Pohjois-Karjalassa (toim. Ismo Björn ja Jukka Kokkonen), s. 148-161. Joensuu. Määritä julkaisija! ISBN 978-952-99525-5-7
- ↑ Häyrynen, Simo: Kulttuuripolitiikka syrjäseutukeskuksessa, s. 82,83. Joensuu: Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitos, 1996. ISBN 951-708-442-0
- ↑ Katsomosta kulisseihin s. 313
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marja-Liisa Julkunen: Katsomosta kulisseihin - satavuotias Joensuun kaupunginteatteri. Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys 2012. 380 s. ISBN 9789529308897
- Joensuun kaupunginteatterin kotisivut