Joensuun kaupunginteatteri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teatteri toimii Eliel Saarisen suunnittelemassa Joensuun kaupungintalossa

Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, ja sitä ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys.

Vuosittain teatterissa on lähes 300 esitystä. Kävijämäärä vuonna 2005 oli noin 35 000. Teatterin päänäyttämönä on Eliel Saarisen piirtämän kaupungintalon juhlasali (273 katsomopaikkaa), lisäksi on pieni näyttämö (80 paikkaa). Myös kaupungintalon sisäpihalla on esitetty mm. Romeo ja Julia.

Vuonna 2006 teatterin vakituisen henkilökunnan määrä on 50, joista näyttelijöitä 14. Lisäksi teatteri käyttää vierailevia taiteilijoita näyttelijä-, lavastaja-, koreografi-, säveltäjä-, käsikirjoittaja- ja ohjaustehtävissä.

Joensuun kaupunginteatterin ohjelmiston pohjana on vankka kotimaisuus ja kunnianosoitus pohjoiskarjalaisuudelle, klassikkonäytelmiä unohtamatta. Teatterin ohjelmistossa on runsaasti näytelmiä lapsille sekä musiikkiteatteriesityksiä.

Teatterin esityspaikkoja on ollut kaupungintalon remontin aikana 1990-luvulla Carelia-sali ja Salmisen sali.

Joensuun Teatteriyhdistys lopetti teatterinjohtaja Vihtori Rämän sopimuksen huhtikuun lopussa. Syynä oli luottamuspula, jonka taustalla oli talous- ja katsojaluvut.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunginteatteri perustettiin 1948, kun Joensuun Työväen Teatteri (per. 1912) ja Joensuun Teatteri (per. 1914) yhdistettiin.[2]

Teatterinjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijät (2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin näytelleitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katsojatilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginteatterin katsojalukuja vuoden 1995 jälkeen: suurin yleisömäärä kirjattiin vuonna 1996, jolloin katsojia oli 41000. Vuonna 2003 katsojia oli 38 000. Ajanjakson pienin yleisömäärä oli vuonna 2008, jolloin katsojia oli noin 21 500. Vuoden 2010 yleisömäärä oli 33 000. [8]

Teatterisota 1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunginteatteri oli teatterimaailman puheenaiheena syksyllä 1971, kun teatterin johtokunnan ja teatterin henkilökunnan välille syntyi riita siitä, kuka saa päättää ohjelmistosta. Elokuussa 1971 riita johti siihen, että näyttelijät valtasivat teatterin. Teatterinjohtaja Jouko Turkka irtisanottiin, mistä seurasi näyttelijöiden lakko. Sopuun päästiin 17.9. Sen tuloksena Turkka ja uudeksi johtajaksi nimitetty Yrjö Kostermaa jatkoivat samanarvoisina johtajina.[9][10][11][12][13]

Joensuun teatterikerho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun teatterikerho ry perustettiin 1. lokakuuta 1950 yhdyssiteeksi kaupunteatterin ja yleisön välille. Kerho jakaa vuosittain Veikko Jalavan suunnitteleman Jokamies-patsaan tunnustuksena jollekin teatterin henkilökuntaan kuuluvalle.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarja Laitinen: Joensuun kaupunginteatterin uuden johtajan etsintä alkaa 21.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 21.5.2015.
  2. Lyhyesti historiasta Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 21.5.2015.
  3. a b c d e f Arvo Toivanen: Joensuun teatterielämää 1859-1962, s. 276-279. Joensuu 1962
  4. Heikki Haapalainen: Joensuun kaupunginteatterin johtoon Vihtori Rämä Yle Uutiset. 22.12.2012. Viitattu 29.4.2015.
  5. Esa Huuhko: Vihtori Rämä ei jatka Joensuun kaupunginteatterin johtajana Yle Uutiset. 28.4.2015.
  6. Iiristiina Varilo Joensuun kaupunginteatterin johtajaksi - valinta oli yksimielinen Karjalainen.fi. 8.10.2015. Viitattu 9.10.2015.
  7. Helsingin Sanomat: Muistot
  8. Katsomosta kulisseihin s. 293
  9. Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, 1998, s. 194-195
  10. Joensuun teatterisota 1971 Elävä arkisto. Yle.
  11. Toimitusjohtaja joutui teatterisodan aikana tiukkoihin tilanteisiin. Tunne teatterisi - Joensuun Kaupunginteatteri 100 vuotta, 2012, s. 9. Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry.
  12. Alina Kuusisto: Teatterisota rivien välissä, teoksessa Poliittisia ääniä Pohjois-Karjalassa (toim. Ismo Björn ja Jukka Kokkonen), s. 148-161. Joensuu: , 2012. ISBN 978-952-99525-5-7.
  13. Häyrynen, Simo: Kulttuuripolitiikka syrjäseutukeskuksessa, s. 82,83. Joensuu: Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitos, 1996. ISBN 951-708-442-0.
  14. Katsomosta kulisseihin s. 313

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]