Uljas Kandolin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uljas Kandolin
Syntymäaika 19. toukokuuta 1915
Syntymäpaikka Helsinki, Suomi
Aktiivisena 1946–1979
Kuolinaika 27. joulukuuta 1980 (65 vuotta)
Kuolinpaikka Helsinki, Suomi
Muut nimet Uljas Salomon Kandolin
ent. Niskanen
Ammatti näyttelijä, sukeltaja
Merkittävät roolit ylimatruusi Terävä
Kovanaama
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas
Palkinnot

Parhaan miessivuosan Jussi
1954 Kovanaama

Uljas Salomon Kandolin (ent. Niskanen, 19. toukokuuta 1915 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta27. joulukuuta 1980 Helsinki, Suomi.[1] Ennen näyttelijänuraansa Kandolin toimi sukeltajana.

Kandolin oli alkujaan sukeltaja kasvatti-isänsä sekä oikean isänsä tapaan, mutta kiinnostui näyttelemisestä 1940-luvulla ja siirtyi Eino Salmelaisen näyttelijäkurssille. Sieltä hänet kiinnitettiin Karhumäen Teatteriin ja näytteli myöhemmin Helsingin Kansanteatterissa.

Kandolin teki pitkän uran kotimaisen elokuvan parissa, hänen ensimmäinen roolinsa oli vuonna 1946 valmistuneessa Ilmari Unhon ohjaamassa elokuvassa ”Minä elän”. Viimeisessä elokuvaroolissaan hän esitti Topi Taavitsaista Matti Kassilan ohjaamassa Nataliassa vuodelta 1979. Hän kuoli seuraavana vuonna. Kandolin esiintyi pitkään Helsingin kaupunginteatterissa, jossa hänen menestynein esityksensä oli maitomies Tevjen rooli näytelmässä Viulunsoittaja katolla (1965). Tästä esityksestä peräisin olleita kuvia käytettiin muun muassa esityksen pohjana olleen Šolom Aleichemin kirjan Tevje, maitomies uuden suomennoksen kuvituksena.

Usein Kandolinilla oli konnan rooli, kuten esimerkiksi elokuvissa Ei ruumiita makuuhuoneeseen ja Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut, mutta Kandolin esitti myös ylikonstaapeli Salomon Koukkua kolmessa Tarkaksen elokuvassa: Paksunahka (1958), Opettajatar seikkailee (1960) ja Oksat pois... (1961). Vuonna 1954 Kandolin sai parhaan miessivuosan Jussin elokuvasta Kovanaama.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1946 ”Minä elän” ”Esko” (kreditoimaton)
1947 Pikku-Matti maailmalla merimies (kreditoimaton)
1948 Kalle Aaltosen morsian musta mies (kreditoimaton)
Soita minulle, Helena! Yrjö Tuomaala
1949 Rosvo Roope Sten, 1. perämies
Pontevat pommaripojat ”Arpinaama”
Jossain on railo Routalan isäntä
1950 Maija löytää sävelen Oolannin Åke
1951 Kuisma ja Helinä Isma, Sankolan isäntärenki
Sadan miekan mies kersantti Hannu Erkinpoika, ”Hanski”
Radio tekee murron konstaapeli Rytky
1952 Radio tulee hulluksi mielisairaanhoitaja Salomon Tillikka
Lännen lokarin veli ”Nyrkkeilijä” (kreditoimaton)
Niskavuoren Heta Akustille velallinen isäntä
1953 Varsovan laulu merivartija Lahtinen (kreditoimaton)
Senni ja Savon sulttaani Kaapro-renki
Kuningas kulkureitten renki
Pekka Puupää Hermanni Ronski (kreditoimaton)
1954 Kovanaama ylimatruusi Terävä
1955 Kiinni on ja pysyy ”Teräsmies”
Villi Pohjola konstaapeli Hurja
1956 Muuan sulhasmies vahtimestari Virtanen
Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1957 Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä majuri (kreditoimaton)
Vieras mies 1. työmies
Syntipukki taksinkuljettaja
Pää pystyyn, Helena linja-auton kuljettaja
1958 Murheenkryynin poika pienviljelijä Hemminki Aaltonen
Paksunahka etsivä Koukku
1959 Ei ruumiita makuuhuoneeseen espanjalainen konna
Virtaset ja Lahtiset Paavo Lahtinen
Pekka ja Pätkä mestarimaalareina Dynamiitti-Kalle (kreditoimaton)
1960 Pekka ja Pätkä neekereinä herra Mötiäinen
Opettajatar seikkailee ylikonstaapeli Salomon Koukku
Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut Körmy, ”Vieno”
Oho, sanoi Eemeli tukkilainen
Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Werneri Andersson
1961 Oksat pois... ylikonstaapeli Koukku
Olin nahjuksen vaimo autonkuljettaja Järvinen
Tyttö ja hattu vahtimestari
1963 Turkasen tenava poliisikonstaapeli Holopainen
1966 Johan nyt on markkinat! eversti Taipale
Rakkaus alkaa aamuyöstä rakennusmestari Toivonen
1968 Vain neljä kertaa raastuvanoikeuden vahtimestari
1979 Natalia
Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
1968 Kunnon sotamies Svejkin seikkailujalähde?
1978 Sodan ja rauhan miehetlähde?
1969 Yhdeksän miehen saappaat työvelvollinen Juhani Norppa

Lähde filmografialle [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Uljas Kandolin Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 13.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.