Elli Castrén

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elli Castrén
Elli Castrén vuonna 1981 elokuvassa Uuno Turhapuron aviokriisi
Elli Castrén vuonna 1981 elokuvassa Uuno Turhapuron aviokriisi
Syntymäaika 10. kesäkuuta 1944 (ikä 72)
Syntymäpaikka Helsinki
Aktiivisena 1966–
Merkittävät roolit Unelma Säleikkö
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elli Castrén (viralliselta nimeltään Elli Ilona Castrén-Kytömaa, s. 10. kesäkuuta 1944 Helsinki)[1] on suomalainen näyttelijä. Hän on tehnyt lähes sata roolia Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1966 lähtien.[2]

Castrén teki kaksi ensimmäistä elokuvaroolia 1960-luvulla ollessaan vielä teatterikoululainen, mutta hänet nähtiin valkokankaalla seuraavan kerran vasta 1980-luvulla, jolloin hän alkoi näytellä sihteeri Unelma Säleikköä Uuno Turhapuro -elokuvissa. Televisiossa Castrén on näytellyt televisiosarjassa Kotikatu Niina Luotolan äitinä. Castrén toimi myös Tupun, Hupun ja Lupun ääninäyttelijänä animaatiosarjassa Ankronikka.

Castrén sai Ida Aalberg -palkinnon vuonna 1983 Ismo Kallion kanssa.

Elli Castrén kuuluu Castrénin sukuun. Hänen isänsä oli vesirakennuksen professori Viljo Castrén ja hänen vanhempi veljensä arkkitehti Heikki Castrén.[3] Hän on ollut naimisissa näyttelijä Jaakko Kytömaan kanssa vuodesta 1973 lähtien. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Rooleja Kansallisteatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fanny, Marius, 1966
  • Mela, Dulskien tytär, Rouva Dulskan moraali 1966
  • Anne Page, Windsorin iloiset rouvat 1967
  • Hyacinthe, Scapinin kujeet 1967
  • Anu, Anu ja Mikko 1968
  • Ismene, Antigone 1968
  • sukulaistyttö, Setšuanin hyvä ihminen 1968
  • Josépha, palvelijatar, Erotaan pois 1968
  • Raisa, Päivän sankari 1968
  • Hyppeli (hiiri), Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä 1968
  • Dorinda, Virkeät lesket 1969
  • Lea, Sakeuksen tytär, Lea 1969
  • Chistina Brotterus, Brotteruksen perhe 1969
  • Mervi, opiskelija, Jatkojen aika 1969
  • Josyane, Rakas minä 1970
  • Saara Särkelä, Särkelä itte 1970
  • rouva de Casiny, Rouva Suorasuu 1970
  • Virna, Suomen leijona 1971
  • Marianne, Wienerwaldin tarinoita 1971
  • Irina, Kolme sisarta 1971
  • Anémone, Rakas Antoine eli romutettu rakkaus 1972
  • tyttö, Toinen maailma 1972
  • Audrey, Miten haluatte 1972
  • Anna Liisa, Anna Liisa 1972
  • Helmi Hallman, oppilas, Sanny Kortmanin koulu 1972
  • Ebba Sparre, Kristiina 1973
  • Mariane, Orgonin tytär, Tartuffe 1973
  • Kerttu, Niskavuoren Heta 1973
  • Laura, Lasinen eläintarha 1974
  • Blanka Kastilialainen, Kuningas Juhana 1975
  • Marie, Sotilaat 1976
  • Annastiina, Koppelmäen piika, Arkielämää 1976
  • Helena, Loppu hyvin kaikki hyvin 1976
  • Anna Balicke, Rummut yössä 1977
  • Zinaida eli Zina, Kohti maailman sydäntä 1977
  • Kaarina Maununtytär, Eerik XIV 1977
  • Emily Delahay, orpo, Charleyn täti 1978
  • Mashenka, Konnan muistiinpanot hänen itsensä tekeminä 1978
  • Helene Altenwyl, Vaikea luonne 1978
  • Kleopatra Maksimovna, Eläköön itsemurhaaja
  • Aglaja, Idiootti, hyvä ihminen 1980
  • Irma, tiskaaja, Hupsu kreivitär 1981
  • Violet Robinson, Ihminen ja yli-ihminen
  • Regan, Kuningas Lear
  • Varja, Kirsikkapuisto 1983
  • rouva Fischer, Paraatipäivä 1984
  • Juliane, toimittaja, Lyijyn aika 1984
  • Erika Brückner, Mefisto 1985
  • Lempi, sisäkkö, Tohvelisankarin rouva 1985
  • rouva de Tourvel, Vaarallisia suhteita 1986
  • Lady Macbeth, Macbeth 1986
  • naisvanki, Gila, Kerta kiellon päälle 1987
  • Alice, entinen näyttelijätär, Kuolemantanssi 1987
  • Linda Christie, Kerran vielä, Sam 1988
  • Rouva Leppälintu, Pessi ja Illusia 1988
  • Linnea Cervieng, Täytetty koira 1989
  • Christine Mannon, Suru pukee Elektraa 1990
  • Genia Hofreiter, Avara maa 1990
  • Papova, Nadja Polikarpovna, Barbaarit 1991
  • Punahilkan äiti, Punahilkka 1991
  • Jelena Sergejevna, Rakas Jelena 1992
  • emäntä, pikkukahvilan omistaja, Sotamies Jokisen vihkiloma 1992
  • Judith, Judith ja Alex 1992
  • Anna Vyrubova, hovinainen, Keisarin perhe ja pyhä paholainen 1993
  • vaimo, Presidentin dementia 1994
  • Prick, Aika on kotimme 1994
  • Rose / Jane / portinvartija, Camille Claudel, kuvanveistäjä 1995
  • ruhtinatar Dashkova / vanha Katariina, Katariina Suuri 1996
  • Saara, Mäntyranta se oli 1997
  • Rouva Lampinen, Peppi Pitkätossu 1998
  • Polina Andrejevna, Lokki 1999
  • Gertrud / Tanskan kuningatar / Hamletin äiti, Hamlet 1999
  • nainen, Persialainen syreeni 2000
  • Pulherija Aleksandrovna, Rikos ja rangaistus 2000
  • Kullervon äiti, Kullervo 2001
  • Rosalia Solimente, Avioliitto italialaisittain 2003
  • Frances Beale, Henkäys elämää 2003
  • Wynne, Päivällinen 2004
  • Elisabeth, Papin perhe 2005
  • Armon Rouva, Pukija 2006
  • Charlotta, Kotiin ennen pimeää 2006
  • Ellen Holmes, Avara on tämä ranta 2009
  • Valerie von Kant, Petra von Kantin katkerat kyyneleet 2009
  • Jelizaveta Jepantsina, Idiootti 2010
  • Mummo / Säilöjä / Merisää, Maamme 2011

Elokuvaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1966 Rakkaus alkaa aamuyöstä Eila Nieminen
1967 Meren kasvojen edessä (tv-elokuva) Renata
1969 Elävä ruumis
1981 Uuno Turhapuron aviokriisi Unelma Säleikkö, Orvokki Sumu
1982 Uuno Turhapuro menettää muistinsa Unelma Säleikkö
1983 Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin Unelma Säleikkö
1984 Uuno Turhapuro armeijan leivissä Unelma Säleikkö
Lentävät luupäät Miss Universum -kisan juontaja
1985 Uuno Epsanjassa Unelma Säleikkö
1986 Uuno Turhapuro muuttaa maalle Unelma Säleikkö
1987 Uuno Turhapuro – kaksoisagentti Unelma Säleikkö
1988 Tupla-Uuno Unelma Säleikkö
1991 Uuno Turhapuro herra Helsingin herra Unelma Säleikkö
1992 Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti Unelma Säleikkö
1993 Uuno Turhapuron poika Unelma Säleikkö
Isä meidän Sairaanhoitaja
1994 Uuno Turhapuron veli Unelma Säleikkö
1998 Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies Unelma Säleikkö
2004 Uuno Turhapuro – This Is My Life Unelma Säleikkö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 139.
  2. Elli Castren, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 19.12.2014.
  3. Uusi sukukirja II, s. 35. Otava, Helsinki 1951.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]