Kati Outinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anna Katriina ”Kati” Outinen (s. 17. elokuuta 1961[1] Helsinki) on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hän toimi Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professorina 1. elokuuta 2002 – 31. heinäkuuta 2013.[2]

Outisen ensimmäinen elokuvarooli oli Tapio Suomisen vuonna 1979 ohjaamassa nuorisoelokuvassa Täältä tullaan, elämä! (ensi-ilta 1980). Hän on näytellyt useita päärooleja Aki Kaurismäen elokuvissa. Outisen ja Kaurismäen ensimmäinen yhteinen elokuva oli Varjoja paratiisissa (1986) ja yhteistyö on jatkunut pitkään. Elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) oli menestys. Elokuva ja Outisen roolisuoritus palkittiin muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuva oli myös Oscar-ehdokkaana, mikä oli suomalaiselle elokuvateollisuudelle suuri saavutus.[3] Viimeksi Outinen ja Kaurismäki ovat tehneet yhteistyötä elokuvassa Toivon tuolla puolen (2017).

Outinen on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa, kuten Erakkorapu, Joulukalenteri, Ilmalaiva Finlandia, Pako punaisten päämajasta, Hurja joukko ja Tahdon asia. Lisäksi hän on osallistunut Salatut elämät -sarjan käsikirjoitustyöhön. Teatterinäyttämöllä hän on esiintynyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä tuotannoissa.[4] Outinen on toiminut myös ääninäyttelijänä animaatiosarjassa Babar.[5]

Outinen on saanut Filmiaura ry:n parhaasta naispääosasta myöntämän Jussi-patsaan kolmesti, elokuvista Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).[1]

Stadin Slangi ry nimitti Outisen vuoden 2007 Stadin Friiduksi.[6] Vuonna 2015 hän sai Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnon.[7] Hän kirjoitti, ohjasi ja näytteli monologina vuonna 2016 muistisairautta käsittelevän näytelmän Niin kauas kuin omat siivet kantaa, jota hän esittää ympäri Suomea ja siitä tehtyä teatteriversiota Teatteri Jurkassa loppuvuodesta 2016.[8]

Outinen on myös antanut äänensä suomalaiselle Ritva Tuomivaara -nimiselle hahmolle videopelissä Wolfenstein II: The New Colossus.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kati Outinen Elonetissä
  2. Professorit kautta aikojen 1979– Teatterikorkeakoulu. Viitattu 26.9.2013.
  3. Ylänen, Helena. "Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä Oscar-finaaliin", Helsingin Sanomat, 11.2.2003. Luettu 19.11.2011. 
  4. Sonck, Fredrik: Helsingfors kulturpris går till Kati Outinen. Hufvudstadsbladet, 13.11.2015, s. 29. Artikkelin verkkoversio.
  5. Babar, 13 levyn boksi iltalehti.fi. 29.1.2009. Viitattu 2.11.2016.
  6. Stadin friidu ja kundi Stadin Slangi ry. Viitattu 30.10.2016.
  7. Helsingin kulttuuripalkinto Kati Outiselle 12.11.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.11.2015.
  8. Kati Outinen ei saanut rooleja - päätyi työllistämään itse itsensä Viitattu 2.11.2016.
  9. Nyt.fi: Suomi mainittu! Kolminkertainen Jussi-voittaja Kati Outinen näyttelee uudessa Wolfenstein-pelissä muoniolaista Ritvaa, joka kiroilee suomeksi ja haluaa puukottaa natseja kylkeen Helsingin Sanomat. 2.11.2017. Viitattu 7.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]