Castrén

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Castrén (myös Castrenius) on suomalainen suku, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet tieteessä ja politiikassa. Ensimmäisenä suvussa Castrenius-nimeä käytti Pälkäneen kirkkoherra Olaus (Olof) Castrenius (1666 – 1737).[1] Hänen isänsä oli ollut ratsutilallinen Sääksmäen Linnaisissa, joten nimi Castrenius lienee tullut latinan 'linnaa' tarkoittavasta sanasta castrum.[2] Suvun kaikki nykyiset haarat polveutuvat hänen vanhimmasta pojastaan, Kajaanin pormestari ja kruununvouti Matthias Castreenista.[3] Suku asettui isonvihan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle[4], missä se tunnettiin pitkään virkamies- ja pappissukuna. 1900-luvun alussa suvusta tuli poikkeuksellisen paljon nuorsuomalaisia poliitikkoja.

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioliiton kautta sukuun kuuluneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkosjärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castrénien sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olaus Castrenius
 
Kristina Lignipaeus
 
 
 
 
Matthias Castreen
 
Helena Albogius
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Brita Forsström
 
Christer CastrénEric Castrén
 
Catharina Keckman
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sofia Frosterus
 
Matias Alarik CastrénMatthias CastrénChristian Castrén
 
Susanna FellmanZachris Castrén
 
Brita Snellman
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Carl Arvid Castrén
 
Katarina DillmanNatalia Tengström
 
M. A. CastrénZachris Castrén
 
Hilma NylanderZachris Castrén
 
Leontine Reuter
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ida Taucher
 
Johan R. CastrénFredrik Castrén
 
Sofia BorgRobert Castrén
 
Charlotta PippingZachris CastrénJonas CastrénJohannes Castrén
 
Amanda Jussilainen
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarlo CastrénArthur CastrénJalmar Castrén
 
Elli MontellGunnar CastrénLydia Leinberg
 
Väinö CastrénIngrid Pehrman
 
Urho Castrén
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Liisa CastrénReino CastrénViljo Castrén
 
Kaarina Tellervo WarisErik CastrénInga-Brita Castrén
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elli CastrénHeikki Castrén
 
Mirja Melkas
 

[9][10][11][12][13][14][15][16][17]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouko Vahtola: ”Castrén (1600 - )”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 139. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
  • Uusi sukukirja II. Otava, Helsinki 1951.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kotivuori, Yrjö: Olof Castrenius Olaus Christierni, Tavastensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. Suomen Kansallisbiografia 2, s. 139
  3. Uusi sukukirja II, s. 1.
  4. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1716
  5. Uusi sukukirja II, s. 20.
  6. Uusi sukukirja II, s. 16.
  7. Uusi sukukirja II, s. 20.
  8. Uusi sukukirja II, s. 16.
  9. Uusi sukukirja II, s. 3–6, 21–22, 35, 54, 61.
  10. Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Jalmar Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  12. Erik Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  13. Robert Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  14. Urho Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  15. Gunnar Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  16. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, s. 84. Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1982, ISBN 951-9110-10-0.
  17. Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]