Antti Nylén
| Antti Nylén | |
|---|---|
 Antti Nylén tammikuussa 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. heinäkuuta 1973 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Vihan ja katkeruuden esseet (2007) |
| Palkinnot | |
|
Kalevi Jäntin palkinto 2007 |
|
| Aiheesta muualla | |
| Nylen.fi | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Antti Mikael Nylén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija, esseisti ja suomentaja. Hän on suomentajana erikoistunut 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen.[2]
Nylén valmistui filosofian maisteriksi yleisestä kirjallisuustieteestä Helsingin yliopistosta vuonna 2002.[1] Hän oli Etsijä-lehden päätoimittaja 1998–2000.[3] Nylén esikoisteos Vihan ja katkeruuden esseet (2007) sai Kalevi Jäntin palkinnon.[4] Vuonna 2012 Nylén sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon tunnustuksena merkittävästä työstä kotimaisen kirjallisuuden ja lukuharrastuksen edistämisessä.[5] Hänelle myönnettiin vuonna 2013 Maurice de Coppet -palkinto Charles Baudelairen Pahan kukat -runokokoelman suomennoksesta.[6] Vuonna 2020 Nylén sai kirjallisuuden valtionpalkinnon muun muassa esseistiikastaan.[7]
Nylén on katolilainen, feministi ja vegaani.[8]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vihan ja katkeruuden esseet: Proosaa. Savukeidas, 2007. ISBN 978-952-5500-22-6.
- Halun ja epäluulon esseet: Proosaa. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-68-4.
- Hyvyys ja muita tekstejä näyttämölle. Turku ; Tampere: Savukeidas, 2013. ISBN 978-952-268-067-9.
- Tunnustuskirja. Helsinki: Kirjapaja, 2013. ISBN 978-952-247-379-0.
- Paita – The Shirt. Turku: Savukeidas, 2015. ISBN 978-952-268-136-2.
- Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet: Proosaa. Turku: Savukeidas, 2016. ISBN 978-952-268-182-9.
- Johdatus filmiaikaan. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-423-6.
- Häviö: Monologi. Kosmos, 2018. ISBN 978-952-7144-72-5.
- Kolme pyhää. Helsinki: Kirjapaja, 2019. ISBN 9789523541047.
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Colin MacInnes: Alkusoittoa. (Absolute Beginners, 1958). Desura, 1999. ISBN 952-5339-00-9.
- Colin MacInnes: Patakaupunki. (City of Spades, 1957). Desura, 2000. ISBN 952-5339-04-1.
- Charles Baudelaire: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia. Desura, 2001. ISBN 952-5339-10-6.
- Gustave Flaubert: Bouvard ja Pécuchet. (Bouvart et Pécuchet, 1881). Desura, 2003. ISBN 952-5339-16-5.
- Charles Baudelaire: Kurja Belgia! Muistiinpanoja ja kirjeitä 1864–1866. Sammakko, 2003. ISBN 952-5194-50-7.
- J.-K. Huysmans: Vastahankaan. (À rebours, 1884). Desura, 2005. ISBN 952-5339-19-X.
- Mark Simpson: Pyhä Morrissey. (Saint Morrissey, 2004). Sammakko, 2006. ISBN 952-483-034-5.
- Harry G. Frankfurt: Paskapuheesta. (On Bullshit, 2005). Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31766-7.
- François-René de Chateaubriand: René. (René, 1802). Faros, 2006. ISBN 952-99497-5-8.
- Jules Barbey d’Aurevilly: Dandyismistä ja George Brummellista. (Du dandysme et de George Brummell, 1845). Sammakko, 2009. ISBN 978-952-483-110-9.
- Patti Smith: Ihan kakaroita. (Just Kids, 2010). WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-32455-4.
- Charles Baudelaire: Pahan kukat. (Les fleurs du mal, 1857, 1861). Sammakko, 2011. ISBN 978-952-483-149-9.
- Patti Smith: Omistautuminen. (Devotion, 2017). Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-518-9.
- Patti Smith: Apinan vuosi. (Year of the Monkey, 2019). Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-649-0.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Antti Nylén 375 humanistia. 18.3.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Antti Nylén (Arkistoitu sivu) Savukeidas. Viitattu 18.6.2010.
- ↑ Kuka kukin on 2011, s. 687–688. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Kalevi Jäntin palkinnot viidelle nuorelle kirjailijalle Kaleva.fi. 26.11.2007. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ WSOY:n kirjallisuussäätiö jakoi 10 tunnustuspalkintoa HS.fi. 3.10.2012. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Antti Nylénin tulkinta ranskalaisklassikosta voitti Maurice de Coppet -palkinnon Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen blogi. 27.9.2013. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Valtionpalkinto 14 ansioituneelle taiteilijalle ja taideyhteisölle 24.11.2020. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Rinne, Jaana: Antti Nylén – Vastarannan kiiski City.fi. 15.8.2008. Viitattu 11.6.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nylénin verkkosivut
- Antti Nylén Kirjasampo.fi:ssä
- Huhtanen, Ann-Mari: Anti-Nylén Ylioppilaslehti 3.9.2010.
- Leukumaavaara, Jenni: Itselleen kääntäjä Vihreä Lanka 17.12.2010.
- Antti Nylén Prosak-proosaklubilla 11.2.2014, Kirjastokaista-video
|