Suomi-neito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eräs näkemys Suomi-neidosta. Postikortin kuva vuodelta 1906.
Carl Eneas Sjöstrand loi Henrik Gabriel Porthanin patsaan (1864) sivureliefissä Suomi-neidoksi mainitun hahmon.

Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.[1] Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista (Turun Aurajoen mukaan),lähde? mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.

Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin Petsamo kuului Suomeen. Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan Käsivarren Lappina.

Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja kansallispuvulla.[1]

Kuvanveiston Suomi-neidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vanhimmassa henkilömonumentissa, kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin tekemässä Henrik Gabriel Porthanin patsaassa (1864) Turussa on kuvattu Suomi-neidoksi tulkittu hahmo. Monumentin oikean puolen sivulla olevien medaljonkien vasemmanpuoleisessa reliefissä on kuvattu tieteen henki Genius valaisemassa soihdullaan maahan polvistunutta Tiedettä. Hänen edessään olevaa Porthanin uurnan edessä surevaa hahmoa on sanottu Suomi-neidoksi.[2]

Suomi-neidoksi kutsutaan usein myös Walter Runebergin Helsinkiin tekemän kansallisrunoilija J. L. Runebergin muistomerkin (1885) jalustassa olevaa naishahmoa, joka valmistui vuonna 1883. Myös vuonna 1894 valmistuneen Walter Runebergin toteuttaman Aleksanteri II:n patsaan jalustahahmoihin kuuluu lakia kuvaava Lex-hahmo, joka on edellisen tavoin kuvattu karhuntaljaviittaan puettuna pitkähiuksisena naisena. Tämäkin hahmo mainitaan usein Suomi-neidoksi.[3]

Suomi-neitoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reitala, Aimo: Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07430-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 188. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  2. Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan Turun Museokeskus. 21.8.2014. Turun kaupunki. Viitattu 6.6.2015.
  3. Aleksanteri II Julkiset veistokset. Helsingin taidemuseo. Viitattu 27.2.2015.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.