Burka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi burkaan pukeutunutta afgaaninaista kesäkuussa 2005.
Ostoksilla burka yllä.
Burkia myyvä kauppa Kabulissa

Burka, (arab. برقع burquʿ, burqaʿ‎), burkha tai burqa, Afganistanissa pers. چادر; chador tai chadari), on musliminaisten käyttämä kankainen kaapu, joka peittää koko vartalon kasvoineen. Sitä käytetään pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa. Tavallisesti burka on sininen, mutta myös muun värisiä löytyy. Burkan käyttöä perustellaan islamilaisen lain vaatimuksilla. Suurin osa maailman musliminaisista ei kuitenkaan käytä burkaa vaan vähemmän peittävää hijabia tai niqabia.

Ennen talibanhallintoa burkaa käytettiin harvoin Afganistanissa. Talibanin otettua vallan vaadittiin naisilta burkan käyttöä kaikilla julkisilla paikoilla. Vielä talibanin hallinnon kaaduttua monet naiset pukeutuvat burkaan oman turvallisuutensa tähden.

Teologiset perustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huivin käyttöä perustellaan usein Koraanin määräyksillä. Tämä on oikeastaan väärin, sillä islam kieltää tavallista maallikkoa itse tulkitsemasta Koraania. Jami at-Tirmidhi, yksi "kuuden kirjan" kokoelmista, sisältää jopa hadithin, jonka mukaan Abd Allah ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanovan: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."[1] Tarkempaa on sanoa, että huivin käyttö perustuu uskonoppineiden tekemiin tulkintoihin Koraanista ja Muhammedin sunnaa tallentaneista haditheista. Muftin antamasta uskonnollisesta lausunnosta käytetään nimeä fatwa.[2]

Koraani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraani ei anna tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.[3] Siihen kuitenkin viitataan Valon suurassa 24 ja Ryhmien suurassa 33. Jakeessa 24:31 naisia kehotetaan peittämään (eri käännösten mukaan) joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla.

»Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.(...)»
(Koraani 24:31, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Säkeiden filologinen eli kielitieteellinen tulkinta on kohdannut ongelmia. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani tässä kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. [4] Seuraava kohta on kuitenkin selvempi:

»Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi. (...)»
(Koraani 33:59, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Teologinen tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peittävän pukeutumisen teologiset perustelut löytyvät islamilaisesta šarialainsäädännöstä. Keskiajan uskonoppineen Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) kuuluisa teos Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa, että useimmat uskonoppineet, joitakin hanafeja lukuunottamatta, katsovat, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot. [5] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[6]

Varhaisemman tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi rangaistus on pakko käyttää huivia.[7]

Muslimien asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemä laaja kansainvälinen kysely antoi tietoa siitä, miten muslimit eri puolilla maailmaa suhtautuivat šarian vaatimaan peittävään vaatetukseen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytty burkan tai niqabin käytöstä vaan islamilaisesta huivista. Vähäisintä naisten päätösvallan kannatus oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (40 %). Yleisintä itsemääräämisen kannatus oli Itä-Euroopan maissa (88 %) Mielipiteet jakautuivat suunnilleen puoliksi Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa (53-56 %). [8]

Joillekin musliminaisille islamilainen huivi merkitsee tapaa tuoda julki oma vakaumuksensa[9], toiset tekevät sen pakosta.[10] Huivia paljon peittävämmän burkan ja niqabin käytön vapaaehtoisuuden aste ei ole tiedossa. Eräiden muslimien, kuten Suomen tataarien mielestä riittää, että pukeutuu yhteiskunnan yleisten normien mukaisesti.[11]

Burkan ja niqabin kieltäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maat, joissa on burka-kielto. Kuva vuodelta 2018.

Burka on kielletty muutamissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoteen 2018 mennessä osittainen kielto oli voimassa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa, Bulgariassa ja Kanadan ranskankielisessä provinssissa Quebecissä. Myös kourallinen Afrikan maita on kieltänyt kasvot peittävät hunnut ehkäistäkseen terrori-iskuja.[12]

  • Burka kiellettiin Belgiassa 2010. Laki kielsi kaiken tunnistamista vaikeuttavan pukeutumisen, mikä tarkoitti kasvojen peittämistä. Tavallista islamilaista huntua ei kielletty.[13]
  • Burka oli kielletty muutamissa Espanjan kaupungeista jo 2010.[14]
  • Burka kiellettiin Ranskassa naisia alistavana ja maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana 2011. Burkan käyttäjä saa 150 euron sakon, mutta käyttöön yllyttänyt jopa 30 000 euron sakon. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että Ranskan päätös rikkoi ihmisoikeuksia.[15]
  • Itävallassa tuli voimaan burkakielto 2017.[16]
  • Norja kielsi burkat oppilaitoksissa ja päivähoitopaikoissa 2018.[17]
  • Hollanti kielsi kasvoja peittävän asusteiden käytön vuodesta 2019 lähtien. Lain mukaan kaikki kasvot peittävät vaatteet ovat kiellettyjä julkisissa rakennuksissa, mutta ei esimerkiksi kaduilla.[18][19]
  • Tanska kielsi burkat ja niqabit 2018. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat kiellon rikkomukseksi naisten oikeuksia vastaan.[12]

Burkan ja niqabin kieltäminen on kohdannut kiellon hyväksyneissäkin maissa poliittista vastarintaa. Tämän takia kielto on muotoiltu yleisemmäksi eli yleensä on kielletty kaikenlainen kasvojen peittäminen. Tämä on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi koronaepidemiaan liittyvien kasvomaskien käytössä. Länsimaissa burkan ja niqabin kieltoa ovat muslimien ohella vastustaneet ihmisoikeusjärjestöt. Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta toteaa, että ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat tuominneet kieltämisen yksiselitteisesti. Hänen mukaansa naiset käyttävät burkaa yleensä omasta tahdostaan.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  2. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 162–163. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  3. Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20, s. 41. Väestöliitto, 2009.
  4. Luxenberg, Chr.: ”Der Koran zum “islamischen Kopftuch””, C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 88. Verlag Hans Schiler, 2007.
  5. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 512 m2.3. amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
  7. Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
  8. The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. PEW Research Center. (englanniksi)
  9. Eve Väyrynen: Musliminaiset kertovat: Tämän takia pidän huivia enkä kättele vieraita miehiä YLE Uutiset. YLEX. 23.11.2015. Viitattu 15.9.2020.
  10. Anu Kerrtula: Iranissa tuomioistuin tyrmää naisten huiviprotestit – kuva ilman huivia voi poikia jopa 10 vuoden vankeustuomion YLE Uutiset. Iran. 29.7.2019. Viitattu 15.9.2020.
  11. Akar & Tiilikainen 2009, s. 41.
  12. a b Sara Vainio: Kasvojen peittämis­kielto tuli voimaan Tanskassa – Sadat ihmiset osoittivat mieltään Kööpenhaminassa Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 1.8.2018.
  13. Belgian alahuone hyväksyi burkakiellon YLE Uutiset. Ulkomaat. 29.4.2010.
  14. Espanja suunnittelee burkakieltoa koko maahan Iltalehti. 15.6.2010.
  15. YK:n ihmisoikeus­komitea: Ranskan päätös kieltää kasvot peittävät hunnut rikkoo ihmisoikeuksia – naisille pitäisi maksaa korvauksia hs.fi.
  16. Saara Niskanen: Haipukuun pukeutunut mies sai sakot ”burkakiellon” vuoksi Itävallassa – myös eläinasuihin pukeutuneita katumuusikoita varoitettu Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 10.10.2017.
  17. Hanna Huhtamäki: Norja kieltää burqan ja niqabin käytön koulu- ja päivähoitolaitoksissa Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 6.6.2018.
  18. HS-Reuters: Hollannissa hyväksyttiin osittainen burkakielto Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 26.6.2018.
  19. Elisa Rimaila: Hollannissa tuli voimaan ”burkakieltolaki”, mutta poliisi ei aio valvoa kasvojen peittämistä Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 1.8.209.
  20. Johanna Latvala: Mikä burkassa pelottaa? Fingo. Suomalaiset kehitysjärjestöt. 25.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta burka.