Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021
Päivämäärä:

1. helmikuuta 2021

Paikka:

Myanmar Myanmar

Lopputulos:

Armeija syrjäytti valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.

Osapuolet

Myanmar Myanmarin hallitus
- Etnisiä kapinnallisryhmiä

Flag of the Myanmar Armed Forces Tatmadaw
Flag of the Myanmar Police Force Myanmarin poliisi

Komentajat

Aung San Suu Kyi
Win Myint

Min Aung Hlaing
Soe Win

Tappiot

Tuhansia hallitusta tukevia mielenosoittajia pidätetty ja ainakin 1019 on kuollut.[1]

740 poliisia ja sotilaita yhteensä[2]

Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 oli Myanmarin asevoimien Tatmadawin suorittama vallankaappaus, jossa valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja maan muut poliittiset johtajat pidätettiin, ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.[3][4]

Asevoimien komentaja Tatmadaw suoritti vallankaappauksen, koska komentaja Min Aung Hlaingin mukaan edellisen marraskuun vaaleissa tapahtui vaalivilppiä. Armeijan tukemat ehdokkaat olivat menestyneet vaaleissa huonosti ja menettivät jonkin verran paikkoja demokraattisille puolueille. Min Aung Hlaingin mukaan esimerkiksi äänestyslistoissa oli samoja nimiä kahteen kertaan.[3][4] Kansainvälisten järjestöjen lähettämien vaalitarkkailijoiden mukaan vaalien järjestelyissä oli kylläkin huomattavia puutteita, mutta laajamittaista vilppiä ei ilmennyt ja havaitut epäkohdatkin suosivat sekä armeijan että Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen ehdokkaita erityisesti etnisten vähemmistöjen kustannuksella.[5]

Vallankaappaaja Min Aung Hlaing julisti maahan vuoden mittaisen poikkeuslain.[3] Puhelin- ja internetyhteyksissä oli laajalti häiriöitä vallankaappauksen aikana.[3][4] Muun muassa Yhdysvallat ja syrjäytetty NLD-puolue tuomitsivat vallankaappauksen.[3] NLD-puolueen mukaan maa on luisumassa kohti diktatuuria. Yhdysvallat uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.[3] Kaappaus oli epäsuosittu kansan keskuudessa.[6] Se laukaisi helmikuussa viikkoja kestäneet mielenosoitukset ja lakot.[7] Armeija ja poliisi pyrkivät kovenevin ottein kukistamaan mielenosoitukset.[8] Turvallisuusviranomaiset ovat käyttäneet toistuvasti myös tappavaa väkivaltaa.[9] Turvallisuusjoukot olivat 27. elokuuta 2021 mennessä surmanneet ainakin 1019 mielenosoittajaa ja pidättäneet yli 2600.[10][11][12] Sotilashallitus pyrki estämään riippumattoman tiedonsaannin kotimaansa tapahtumista katkaisemalla internet-yhteydet, takavarikoimalla satelliittiantenneja ja pidättämällä toimittajia.[13] Myös etniset kapinalliset ovat osallistuneet ja seisovat mielenosoittajien rinnalla.[14]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asevoimilla eli Tatmadawilla on ollut Myanmarissa hyvin vahva asema.[3] Se katsoo olevansa perustuslain ja kansallisen yhtenäisyyden suojelija.[3] Asevoimille kuuluu lisäksi 25 prosenttia parlamentin paikoista, ja sille on turvattu pysyvästi puolustusministerin, sisäministerin ja rajaministerin paikat.[3][15] Sen komentaja Min Aung Hlaing tunnetaan myös vahvana asevoimien aseman kannattajana.[16] Hän ei ole esimerkiksi antanut merkkejä siitä, että voisi olla valmis luopumaan asevoimien 25 prosentin paikkakiintiöstä parlamentissa.[16]

Armeijalla on myös vahva taloudellinen asema Myanmarissa. Se omistaa runsaasti kaivoksia, pankkeja ja matkailuyrityksiä. Jaden louhiminen ja vienti on merkittävä tulonlähde armeijalle. Armeijan kanssa tekemisissä olevien MEHL- ja MEC-holding-yhtiöiden toimista ei juuri kerrota julkisuuteen.[17][18]

Armeija käynnisti demokratisointia 2010-luvulla, koska se halusi kipeästi läntisiä talousyhteyksiä. Maan piti näyttää salonkikelpoiselta länteen päin, vaikka armeijalla olikin suuri valta. Demokratiaa ajanut Aung San oli Myanmarin perustajan tytär, jonka armeijan kenraalit kasvattavat. Monet armeijan korkeat upseerit olivat Aung Sanin isälle sukua. Näin NLD:llä ja armeijalla oli siteitä. Armeija uskoi pysyvänsä demokratian aikanakin vahvasti vallassa, koska sille oli sovittu kiintiöt maan hallinnossa. Armeija ei silti luottanut Aung Saniin ja demokraatteihin.[19]

Asevoimat kärsi merkittävän tappion maan vuoden 2020 parlamenttivaaleissa.[3] Asevoimiin yhdistetty USDP-puolue sai vain 33 paikkaa 476 paikasta parlamentista.[3] Vaalit voittanut NLD-puolue sai äänistä yli 80 prosenttia. Vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit olivat pääsääntöisesti reilut, mutta asevoimat kiistivät tuloksen vedoten muun muassa virheellisiin äänestyslistoihin.[3] Asevoimat ei myöskään ollut tyytyväinen siihen, miten vaalilautakunta vastasi sen valituksiin vaaleista.[3] Jo viikkoja ennen vallankaappauksen tapahtumia asevoimat antoivat lausuntoja, jotka katsottiin sen uhkauksiksi kasvattaa valtaansa.[20]

Vain päiviä ennen vallankaappausta IMF oli lähettänyt Myanmariin 350 miljoonaa dollaria korona-avustuksia. IMF:n mukaan heillä ei ole käytännössä mahdollisuutta vaatia rahoja palautettaviksi.[21]

Vallankaappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankaappaus sai alkunsa varhain maanantaiaamuna 1. helmikuuta 2021.[22] Myanmarin asevoimat eli Tatmadaw ilmoitti omalla televisiokanavallaan vallan vaihtuneen asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille.[22] Samoihin aikoihin lukuisia hallituksen poliitikkoja mukaan lukien presidentti Win Myint ja valtiokansleri Aung San Suu Kyi pidätettiin.[22]

Vallankaappauksen jälkeen asevoimat jalkautuivat kaduille ja estivät liikenteen maan pääkaupungissa Naypyidawissa ja suurimmassa kaupungissa Yangonissa.[22] Televisiokanavat ja internet-yhteys olivat suljettuina kello kuudesta noin puoli kymmeneen.[23] Itse vallankaappaus sujui rauhallisesti ilman kuolonuhreja tai loukkaantumisia, mutta on mahdollista, että tilanne kärjistyy vielä.[23]

Mielenosoitus, jossa vaaditaan Aung San Suu Kyin vapauttamista Tokiossa, Japanissa.

Vallankaappauksen jälkeen jo aikaisemmin pidätetyt valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint saivat syytteitä.[24] Presidentti Win Myintiä syytetään luonnonkatastrofeissa toimimista koskevien lakien nojalla ja San Suu Kyitä syytetään laittomasti maahan tuotujen radioiden käytöstä.[24] Asevoimat rajoittivat myös voimakkaasti tiedon liikkumista.[25] Osa Facebookin palveluista on estetty kokonaan ja operaattorit ovat lakanneet tarjoamasta mobiili-internetpalveluita.[25]

Mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video mielenosoituksista 3. maaliskuuta 2021.
Mielenosoitus vallankaappausta vastaan Yangonissa 9. helmikuuta 2021.
Opettajia protestoimassa vallankaappausta vastaan 9. helmikuuta 2021.

Myanmarilaisten suhtautuminen vallankaappaukseen oli lähtökohtaisesti kielteinen.[24] Kymmenet lääkärit läpi maan lopettivat työt ja jotkut terveydenhuollon työntekijöistä menivät lakkoon.[7] Monet työntekoa jatkaneet pukivat päällensä protestiliikkeen symbolin.[7] Yangonissa ihmiset paukuttelivat kattiloita, soittivat autojen torvia ja lauloivat vallankumouksellisia kappaleita iltaisin.[7]

Lauantaina 6. helmikuuta 2021 järjestettiin ensimmäinen suuri mielenosoitus vallankaappausta vastaan Yangonissa.[26] Mielenosoitukseen osallistui noin tuhat ihmistä.[26] Mielenosoituksia oli ollut toistaiseksi vähän, koska ihmiset pelkäsivät maan asevoimien tukahduttavan ne väkivaltaisesti.[27]

Maan asevoimat jatkoi pidätyksiä, ja poliittisia vankeja seuraavan ryhmän mukaan jo yli 130 poliitikkoa ja virkamiestä pidätettiin 6. helmikuuta 2021 mennessä.[28] Pidätettyjen joukossa on myös ainakin yksi ulkomaalainen; australialainen Sean Turnell, joka on toiminut Suu Kyin talouspoliittisena neuvonantajana.[28] Turnell kiisti syyllisyytensä ja kertoi olevansa suljettuna hotelliinsa ennen kuin häneen menetettiin yhteys.[28][29] Australian ulkoministeriö ilmoitti olevansa huolissaan Turnelin sekä mahdollisesti muiden kansalaistensa pidätyksistä.[28]

Armeija varoitti 8. helmikuuta protestoijia, mutta mielenosoitukset jatkuivat.[30][31]

Tiistaina 9. helmikuuta Yangonissa ositti mieltään 100 000.[32]

Poliisi käytti vesitykkejä, kyynelkaasua ja kumiluoteja hajottaakseen protestit. Se myös ampui varoituslaukauksia kovilla patruunoilla. Neljä ihmistä loukkaantui ja yksi heistä on kriittisessä tilassa poliisin ammuttua tätä päähän.[33]

Myanmar vapautti vankiloista 13 000. Näitä syytettiin AP:n mukaan käytetyn mielenosoittajien pelotteluun. [34][35]

Myanmarin sotilashallinto laati 13. helmikuuta lakeja, jotka helpottivat oppositioaktivistien pidätyksiä.[36] 14. helmikuuta armeija ampui Pohjois-Myanmarissa protestoijia joko kumiluodeila tai kovilla ja pidätti journalisteja.[35]

Vallankaappausta vastustavat mielenosoitukset laajenivat helmikuun aikana.[37] 17. helmikuuta kaduille saapui satojatuhansia ihmisiä.[37] Hakkerit iskivät Myanmarin hallinnon sivuille 18. helmikuuta.[38]

19. helmikuuta turvallisuusjoukkojen käyttämä väkivalta tuotti ensimmäisen kuolonuhrin pääkaupungissa Naypyidawissa. Paria päivää vaille 20-vuotiaaseen naiseen Mya Thwe Thwe Khaingiin osui edelisellä viikolla poliisin luoti. Hän joutui sairaalan teho-osastolle, missä kuoli päivien päästä.[39][40] Myanmarin sotilashallinnon edustaja lupasi, että tapaus tutkitaan.[41] Myanmar kiisti Amnestyn toteaman puoliautomaattiaseiden käytön.[42]

20. helmikuuta turvallisuusjoukot ampuivat Mandalayssa mielenosoittajia sekä kumiluodeilla että kovilla[43]Syynä oli se, että mielenosoittajat yrittivät estää poliisia tekemästä pidätyksiä satama-alueella. Kaksi kuoli, 20-30 haavoittui.[8] Toista mielenosoittajaa oli ammuttu päähän.[43] Toinen kuolleista oli teini-ikäinen poika.[44] Poliisit lupasivat lähteä, jos väkijoukko hajaantuu. Kun joukko alkoi hajota, poliisit hyökkäsivät pamppuineen mielenosoittajien kimppuun. Turvallisuusjoukot heittivät kyynelkaasua koteihin. He ampuivat koteihin ja luostareihin. He myös ampuivat ambulansseja, jatkaen sitä, vaikka väkijoukko pyysi lopettamaan. Yhteensä 570 ihmistä oli siihen mennessä otettu kiinni koko kaappauksen aikana. 3 mielenosoittajaa ja yksi poliisi oli kuollut koko protestien kuluessa siihen asti.[45]

25. helmikuuta Yangonissa tapahtui ensimmäinen kohtalaisen kokoinen sotilashallituksen tukijoiden mielenosoitus.[46] Noin tuhat sotilashallituksen tukijaa oli aseistautunut veitsin, rautasauvoin, ritsoin ja kivin. Joukko hakkasi mielenosoittajia ja puukotti ainakin kahta.[47]

27. helmikuuta poliisi teki siihen asti päättäväisimmän yrityksen protestien hajottamiseksi kovin ottein. Yksittäistapauksissa poliisi käytti myös kovia luoteja. Yksi nainen haavoittui.[48]

28. helmikuuta ainakin 18 mielenosoittajaa kuoli. 30 haavoittui. [49][50] Poliisi ampui kovilla monissa kaupungeissa. Päivä oli siihen astisista verisin.[51] [52]Myös jotkut protestoijat käyttivät väkivaltaa. He heittelivät kiviä ja polttopulloja estääkseen poliisin tulon katusululle.[53]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. maaliskuuta hallituksen joukot ampuivat kovilla ammuksilla mielenosoittajia Kalayn kaupungissa. Neljään vakavaan haavoittumiseen johtanut ampuminen tapahtui sunnuntaina kuolleen mielenosoittaja Nyi Nyi Aung Htet Naingin hautajaisissa, joka oli myös samalla mielenosoitus.[54][55]

3. maaliskuuta monissa kaupungeissa osoitettiin mieltä.[9] Sotilaat ampuivat ainakin 33, jopa 38 mielenosoittajaa hengiltä.[56][57] Kahdeksan kuoli Yangonissa, kuusi tai seitsemän Monywassa.[58]

6. maaliskuuta poliisi ampui Yangonissa tainnutuskranaatteja ja kyynelkaasua mielenosoitusten hajottamiseksi.[59]

13. maaliskuuta turvallisuusjoukot tappoivat ainakin kuusi mielenosoittajaa.[60] Ainakin 20 haavoittui.[61]

14. maaliskuuta protestoijat tunkeutuivat vaatetehtaisiin Yangonissa. He pahoinpitelivät tehtaiden kiinalaisia työntekijöitä. Kiina kehotti Myanmaria rankaisemaan hyökkääjiä ja tekemään päättäväisiä toimia väkivaltaisuuksien hillitsemiseksi. Poliisi ampui kepein ja veitsin aseistettuja protestoijia.[62] Ainakin 22 mielenosoittajaa kuoli Hlaing Tharyarin alueella.

15. maaliskuuta ainakin 20 kuoli protesteissa.[63]

16. maaliskuuta ihmiset pakenivat Yangonista, jonka osiin oli julistettu sotatilalaki. Myanmarin sotatilalain nojalla ihmisiä voidaan tuomita sotilastuomioistuimissa jopa teloitettaviksi.[64]

24. maaliskuuta vallan kaapannut Tatmadaw vapautti satoja pidätettyjä protestoijia.[65]

26. maaliskuuta mennessä ainakin 320 mielenosoittajaa oli kuollut. Näistä ainakin 80:tä oli ammuttu päähän.[66] Vallan kaapannut sotilasjuntta varoitti televisiossa, että mielenosoittajat ovat vaarassa tulla ammutuksi päähän tai selkään. Juntta ei kuitenkaan silti ole myöntänyt aiempia turvallisuusjoukkojen tekemiä ampumisia, pikemminkin väittänyt niiden tulevan protestoijien joukosta.[66][66]

27. maaliskuuta oli siihen astisista päivistä pahin protestoijille. Monissa kaupungeissa ammuttiin jälleen protestoijia kovilla ammuksilla.[67][68] Ainakin 114 kuoli.[69] Näistä Mandalayssa kuoli 29, Yangonissa 24.[70] Armeija tappoi myös lapsia. Se myös hyökkäsi Kayinin alueelle ilmaiskuja tehden.[71] Tuona päivänä oli armeijan juhlapäivä. Armeijan juhlallisuuksiin osallistui 8 muuta valtiota, joiden joukossa oli Kiina ja Venäjä.[72] Kenraali Min Aung Hlaing lupasi "turvata demokratian" ja vaalit.[73]

29. maaliskuuta mielenosoittajat jatkoivat protestejaan. Sagaingin alueella mielenosoittajat muistivat 20-vuotiasta sairaanhoitajaopiskelijaa, jota ammuttiin kun hän yritti auttaa haavoittuneita mielenosoittajia.[74]

8. huhtikuuta armeija pidätti protesteihin osallistuneen näyttelijä-laulajan Paing Takhonin.[75]

9. huhtikuuta turvallisuusjoukot ampuivat yli 82 mielenosoittajaa Bagon kaupungissa.[76][77] Paikallisten mukaan kuolleita saattoi olla 100.[78] Tiesululla niin sanotussa Bunkkeri 1:ssä kuoli 30 protestoijaa, kun armeija käytti mm. kiväärikranaatteja,[79] kun hiekkasäkit oli tarkoitettu pysäyttämään vain keveiden aseiden luodit. 40 vetäytyvää kuoli, kun armeija ampui luostarista.[78] Armeija estti sairaanhoitohenkilöstöä auttamasta haavoittuneita[78][80]

10. huhtikuuta Myanmar tuomitsi 19 kuolemaan mielenosoitusten takia.[81][82]

16. huhtikuuta 2021. Joukko syrjäytettyjä ministereitä, vähemmistökansojen edustajia ja juntan vastaisia aktivisteja perusti kilpailevan oppositiohallituksen, "Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen". Ainakin kolme kuoli protesteissa.[83]

24. huhtikuuta 2021. Hyvin poikkeuksellisesti Asean-maiden kokous puuttui kokouksessaan jäsenmaansa sisäisiin asioihin. Muun muassa Indonesia vaati sovittelua ja Malesia väkivallan lopettamista. Maat vaativat myös poliittisten vankien vapauttamista ja humanitäärisen avun sallimista.[84]

Myanmarin asevoimien ihmisoikeusrikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myanmarin asevoimat on syyllistynyt lukuisiin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin sotilasvallankaappauksen aikana ja sen jälkeen.[85][86][87] YK:n ihmisoikeus­komissaarin Michelle Bacheletin mukaan juntta on jaellut mielivaltaisesti kuolemantuomioita mielenosoittajille salaisissa oikeudenkäynneissä ja hyökännyt maan eteläosassa sijaitsevassa Bagon kaupungissa mielenosoittajia vastaan kranaatein.[85] Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston mukaan Myanmarin asevoimat on ampunut protestoijia kohti mielivaltaisesti ja pidättänyt kansalaisia tekaistuilla syytteillä.[87][86] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto onkin ilmoittanut juntan syyllistyvän rikoksiin ihmisyyttä vastaan.[87]

Kansalaisjärjestöistä muun muassa Amnesty ja Human Rights Watch ovat myös todenneet Myanmarin asevoimien syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.[88][89] Lisäksi Myanmarin demokraattisesti valittua hallitusta edustava ryhmä on kerännyt satoja tuhansia kappaleita todisteita juntan ihmisoikeusrikkomuksista.[90] Tämänkin ryhmän mukaan mielenosoittajia kohtaan on kohdistettu laittomia kuolemantuomioita ja pidätyksiä tekaistuin syin.[90]

Myanmarin armeija surmasi 24. joulukuuta 2021 noin 35 siviiliä Hpruson pikkukaupungin vieressä sijaitsevan Mo Son kylän lähellä lähellä Kayahin osavaltiossa, missä oli käynnissä taisteluja.[91][92][93][94][95] Armeija hyökkäsi taisteluja pakenevien karen-kansaan kuuluvien siviilien ajoneuvojen kimppuun. Sotilaat pidättivät joitakin, tappoivat loput.[92] Sotilaat ampuivat pakenevat. He tappoivat vanhukset, naiset ja lapset ja polttivat ruumiit autoihin.[96] Joukossa oli kaksi Pelastakaa lapset -järjestön työntekijää. Armeija kertoi, että se hyökätessään Hprusoon yritti pysäyttää seisämää autoa, jotka liikkuivat epäilyttävällä tavalla, mutta nämä eivät pysähtyneet.[97] YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi väkivallanteon. [98]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Myanmar
  Tuomitsee vallankaappauksen
  Huolissaan tilanteesta
  Neutraali
  Ei julkista kannanottoa
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kommentit vallankaappaukseen liittyen.
  • Yhdistyneet kansakunnat YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi vallankaappauksen.[99]
  • Euroopan unioni Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tuomitsi vallankaappauksen ja vaati kaikkien pidätettyjen vapauttamista ja vaalituloksen noudattamista.[99]
  • Kiina Kiina ilmoitti toivovansa vakautta ja Myanmarin perustuslain noudattamista. Kiina myös toivoi osapuolien sopivan erimielisyydet keskenään ja vastusti muiden valtioiden puuttumista asiaan.[100][99]
  • Yhdysvallat Yhdysvallat vaati valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja muiden pidätettyjen poliitikkojen vapauttamista. Lisäksi maa uhkasi toimilla, jos Tatmadaw ei peräänny vallankaappauksesta.[3][99]
  • Yhdistynyt kuningaskunta Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson tuomitsi vallankaappauksen ja vaati kaikkien pidätettyjen vapauttamista.[99]
  • Japani Japani vaati Aung San Suu Kyin vapauttamista.[99]
  • Malesia Malesia toivoi ratkaisun tilanteeseen löytyvän rauhallisesti keskustellen.[99]
  • Suomi Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto tuomitsi vallankaappauksen ja piti sitä demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta huolestuttavana.[3]
  • Uusi-Seelanti Uusi-Seelanti katkaisi diplomaattisuhteet Myanmarin kanssa vallankaappauksen vuoksi.[101]
  • Kaakkois-Aasia maiden yhteistyöjärjestön ASEAN:in maat tuomitsivat 2. maaliskuuta Myanmarin kaappauksen, vaikka on harvinaista, että Kaakkois-Aasian maat sekaantuvat toistensa asioihin.[54]
  • Venäjä Venäjän apulaispuolustusministeri Aleksandr Fomin osallistui 27. maaliskuuta järjestettyyn Tatmadawin paraatiin ja ilmoitti maansa seisovan sotilasjuntan tukena.[102]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ At Least 12 Civilians Killed by Myanmar Junta in Week irrawaddy.com. Viitattu 27.8.2021.
  2. ↑ https://www.irrawaddy.com/news/burma/more-than-740-myanmar-junta-troops-killed-in-july-nug.html Viitattu =10.8.2021
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Miksi armeija kaappasi vallan, mitä Myanmarissa tapahtuu? HS kokoaa vastauksia keskeisiin kysymyksiin hs.fi. Viitattu 1.2.2021. (suomeksi)
  4. ↑ a b c Myanmar military seizes power, detains elected leader Aung San Suu Kyi reuters.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  5. ↑ No Major Irregularities in Myanmar Election: Carter Center irrawaddy.com. Viitattu 20.2.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Suomalaisasiantuntija: Myanmarilaiset eivät aio hyväksyä vallankaappausta ja Suu Kyin pidätystä Iisalmen Sanomat. 1.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  7. ↑ a b c d Kuohunta Myanmarissa jatkuu: Armeija pidätti Aung San Suu Kyin luottomiehen, protesteja versoaa eri puolilla maata yle.fi. Viitattu 5.2.2021.
  8. ↑ a b Myanmarissa tukahdutettiin jälleen protesti voimatoimin – ainakin kaksi kuoli kun poliisi avasi tulen mielenosoittajia kohti Yle Uutiset. Viitattu 20.2.2021.
  9. ↑ a b Sotilasjuntan kovat otteet jatkuvat Myanmarissa, ainakin seitsemän mielenosoittajaa ammuttiin Helsingin Sanomat. 3.3.2021. Viitattu 3.3.2021.
  10. ↑ Number of protesters killed since Myanmar coup passes 320 theguardian.com. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Myanmarin oppositio kokoaa aseellisia ryhmiä sotilasjunttaa vastaan, rajaseudulla taistelut yltyvät ja sisällissodan riski kasvaa Yle-Uutiset. 2021-06-1. Viitattu 2021-06-1.
  12. ↑ Assistance Association for Political Prisoners AAPP | Assistance Association for Political Prisoners. Viitattu 30.3.2021.
  13. ↑ Myanmarin sotilasjuntta katkaisi viimeisetkin internet-yhteydet ja takavarikoi ihmisten satelliittiantennit Yle Uutiset. Viitattu 10.4.2021.
  14. ↑ Myanmarissa syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin määrä ilmestyä oikeuden eteen parin viikon kuluttua Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2021.
  15. ↑ Myanmar’s military stages coup d’etat: Live news aljazeera.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  16. ↑ a b Kenraali Min Aung Hlaing kaappasi vallan Myanmarissa: Mitä hänestä tiedetään? hs.fi. Viitattu 1.2.2021.
  17. ↑ Myanmarin sotilasjuntan vallanhimolle saattoi löytyä selitys: miljardien dollarien jadebisnes Helsingin Sanomat. 13.2.2021. Viitattu 18.2.2021.
  18. ↑ Document amnesty.org. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Sotilasvallankaappaus Myanmarissa loi pattitilanteen Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2021.
  20. ↑ Myanmarin armeija sai YK:n varpailleen uhkaamalla perustuslain purkamisella hs.fi. Viitattu 1.2.2021.
  21. ↑ David Lawder: Days before coup, IMF sent Myanmar $350 million in emergency aid; no precedent for refund Reuters. 3.2.2021. Viitattu 10.2.2021. (englanniksi)
  22. ↑ a b c d Myanmar coup: Aung San Suu Kyi detained as military seizes control bbc.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  23. ↑ a b Vallankaappaus on alkanut, luki ystävän aamu­öisessä viestissä – ”Tämä tuli yllätyksenä monelle”, sanoo myanmarilainen Kyaw Thu HS:lle hs.fi. Viitattu 1.2.2021.
  24. ↑ a b c Kymmenet lääkärit lopettivat työt vastalauseena vallankaappaukselle Myanmarissa – Aung San Suu Kyi ja syrjäytetty presidentti saivat syytteitä hs.fi. Viitattu 5.2.2021.
  25. ↑ a b Myanmarissa on estetty osa Facebookin palveluista – uuden hallinnon kerrotaan estäneen palveluiden käytön, kattilaprotestit jatkuvat yle.fi. Viitattu 5.2.2021.
  26. ↑ a b Noin tuhat ihmistä osallistunut sotilasvallankaappausta vastustavaan marssiin Myanmarissa hs.fi. Viitattu 7.2.2021.
  27. ↑ Myanmar coup: Internet shutdown as crowds protest against military bbc.com. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
  28. ↑ a b c d Myanmarin sotilasjuntta pimensi internetin – tuhannet osoittavat mieltään, australialainen professori pidätetty yle.fi. Viitattu 7.2.2021.
  29. ↑ Myanmarin sotilasjuntta sulki internetin, mutta kansa ei jäänyt kotiin – ”Monet ovat valmiita ottamaan suuriakin riskejä”, sanoo asiantuntija hs.fi. Viitattu 7.2.2021.
  30. ↑ Mielenosoitukset jatkuvat Myanmarissa armeijan varoituksista huolimatta – poliisi on käyttänyt kumiluoteja ihmisiä vastaan Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2021.
  31. ↑ Suurmielenosoitukset Myanmarissa jatkuvat – Mielenosoittaja Ylelle: "Haluamme tehdä tämän rauhanomaisesti", poliisi vastasi vesitykillä Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2021.
  32. ↑ Myanmar coup: Police use force as protesters defy ban BBC News. 9.2.2021. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  33. ↑ Neljä joutunut sairaalaan poliisin hajotettua mielenosoituksia Myanmarin pääkaupungissa, yksi kriittisessä tilassa Helsingin Sanomat. 9.2.2021. Viitattu 9.2.2021.
  34. ↑ Myanmarin sotilasjuntta on peruuttanut yli 23 000 vangitun ihmisen tuomiot Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2021.
  35. ↑ a b Myanmarissa armeijan joukot liikkeellä eri kaupungeissa – länsimaiden lähetystöt varoittivat "koko maailman katsovan" Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2021.
  36. ↑ Myanmarin armeija sääti uusia lakeja, joilla pidätyksiä voidaan tehdä mielivaltaisesti Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2021.
  37. ↑ a b Tuomaala, Erja: Jättimielenosoituksia Myanmarissa – Armeija lupailee vaaleja Yle Uutiset. 17.2.2021. Viitattu 17.2.2021.
  38. ↑ Hakkerit iskivät Myanmarin armeijan hallinnoimille verkkosivustoille: "Taistelemme oikeuden puolesta" Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2021.
  39. ↑ Myanmar coup: Woman shot during anti-coup protests dies BBC News. 19.2.2021. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  40. ↑ Kaksi kuoli Myanmarissa mielenosoituksissa, kun turvallisuusjoukot avasivat tulen protestoijia kohti Helsingin Sanomat. 20.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  41. ↑ Myanmarin protesteissa ensimmäinen kuolonuhri, päähän ammuttu nainen kuoli Savon Sanomat. 19.2.2021. Viitattu 19.2.2021.
  42. ↑ Evidence police deployed sub-machine guns against peaceful protesters in Myanmar amnesty.org. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  43. ↑ a b Myanmarissa kaksi mielenosoittajaa kuoli turvallisuusjoukkojen luoteihin Ilta-Sanomat. 20.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  44. ↑ Myanmar coup: witnesses describe killing of protesters as unrest continues the Guardian. 21.2.2021. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  45. ↑ Silminnäkijät kertovat turvallisuusjoukkojen tulittaneen koteja ja ambulansseja Myanmarin verisessä mielenosoituksessa: ”Kuinka monen on kuoltava ennen kuin YK ryhtyy toimiin?” Helsingin Sanomat. 21.2.2021. Viitattu 21.2.2021.
  46. ↑ Myanmar military supporters attack anti-coup protesters the Guardian. 25.2.2021. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Supporters of Myanmar military coup rampage in Yangon Reuters. 25.2.2021. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  48. ↑ Myanmarin sotilasjuntta kovensi otteita mielenosoittajia kohtaan, ainakin yhtä ammuttu – YK-suurlähettiläs erotettiin Helsingin Sanomat. 27.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  49. ↑ Poliisi ampui mielenosoittajia Myanmarissa, YK:n mukaan ainakin 18 kuollut, EU aikoo asettaa pakotteita Helsingin Sanomat. 27.2.2021. Viitattu 1.3.2021.
  50. ↑ Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi ensimmäistä kertaa julkisuudessa helmikuun vallankaappauksen jälkeen – osallistui oikeuden kuulemiseen videoyhteydellä Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
  51. ↑ Sotilasjuntta koventaa otteitaan Myanmarissa: useita ihmisiä kuollut mielenosoitusten verisimpänä päivänä – video Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2021.
  52. ↑ Myanmar coup: Deadliest day of protests as police open fire BBC News. 28.2.2021. Viitattu 28.2.2021. (englanniksi)
  53. ↑ Myanmarin sotilasjuntta kovensi otteita mielenosoittajia kohtaan, ainakin seitsemän kuollut sunnuntaina Helsingin Sanomat. 27.2.2021. Viitattu 28.2.2021.
  54. ↑ a b Turvallisuusjoukot ampuivat taas Myanmarin mielenosoittajia, aiemmin ammutun hautajaisvieraat lauloivat vallankumouslaulua Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 2.3.2021.
  55. ↑ Naapurimaat kehottivat Myanmarin sotilasjunttaa palauttamaan demokratian, mutta pakotteita ei aiota asettaa Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2021.
  56. ↑ Myanmar sees deadliest day as 38 protesters killed BBC News. 3.3.2021. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  57. ↑ Reports: Myanmar security forces kill at least 33 protesters AP NEWS. 3.3.2021. Viitattu 3.3.2021.
  58. ↑ Myanmarin protesteissa jälleen verinen päivä, kuolonuhreja useissa kaupungeissa – Katso video mielenosoituksista Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2021.
  59. ↑ Myanmarissa levottomuudet jatkuvat – Turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoituksia kyynelkaasulla Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2021.
  60. ↑ Six killed in protests in Myanmar as U.S., allies vow to restore democracy Reuters. 13.3.2021. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Myanmarissa kuoli jälleen useita mielenosoittajia Ilta-Sanomat. 13.3.2021. Viitattu 14.3.2021.
  62. ↑ Yangonin kaupunkialueelle julistettu poikkeustila Myanmarissa – ainakin 14 mielenosoittajaa kuollut väkivaltaisuuksissa Yle Uutiset. Viitattu 14.3.2021.
  63. ↑ Asukkaat pakenevat väkivaltaa Myanmarin suurimmasta kaupungista Uusimaa. 16.3.2021. Viitattu 16.3.2021.
  64. ↑ Asukkaat pakenevat väkivaltaa Myanmarin suurimmasta kaupungista Ilta-Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 16.3.2021.
  65. ↑ Hundreds of prisoners freed in Myanmar Reuters. 24.3.2021. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  66. ↑ a b c Myanmarin juntta varoittaa mielenosoittajia ennen suurprotesteja: Olette vaarassa tulla ammutuksi päähän Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2021.
  67. ↑ Myanmarin väkivaltaisuudet kiihtyvät – protesteissa jälleen kuolonuhreja Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2021.
  68. ↑ At least 50 protesters killed in Myanmar on 'day of shame for armed forces' Reuters. 27.3.2021. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
  69. ↑ Myanmar security forces kill over 100 protesters in 'horrifying' day of bloodshed Reuters. 27.3.2021. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
  70. ↑ Media: Myanmarin sotilasjoukot ovat surmanneet ainakin 90 ihmistä mielenosoituksissa Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2021.
  71. ↑ Myanmarin asevoimien kerrotaan tehneen ilmaiskuja vähemmistökansan kylään – Lauantai on ollut yksi sotilasjuntan verisimmistä päivistä, jopa yli 90 ihmistä surmattu Helsingin Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 27.3.2021.
  72. ↑ Lauantai on ollut yksi Myanmarin sotilasjuntan verisimmistä päivistä, jopa yli 90 ihmistä surmattu – ”He tappavat meitä kuin eläimiä” Helsingin Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 27.3.2021.
  73. ↑ Armeijan juhlapäivästä tuli tragedia – Jo yli 100 kuollut Myanmarin verilöylyssä iltalehti.fi. Viitattu 27.3.2021.
  74. ↑ Mielenosoittajat palasivat Myanmarissa kaduille väkivaltaisen viikonlopun jälkeen Ilta-Sanomat. 29.3.2021. Viitattu 29.3.2021.
  75. ↑ Armeija pidättää muusikoita ja näyttelijöitä Myanmarissa, mielenosoituksissa on kuollut jo yli 600 ihmistä Helsingin Sanomat. 8.4.2021. Viitattu 10.4.2021.
  76. ↑ Myanmarin turvallisuusjoukot surmasivat yli 80 mielenosoittajaa Ilta-Sanomat. 10.4.2021. Viitattu 10.4.2021.
  77. ↑ Large numbers feared dead in Bago as soldiers crush protest stronghold Myanmar NOW. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  78. ↑ a b c Paula Hancocks and Salai TZ CNN: Witnesses to Bago killings describe relentless military onslaught against Myanmar civilian population CNN. Viitattu 16.4.2021.
  79. ↑ Myanmar security forces with rifle grenades kill over 80 protesters - monitoring group Reuters. 10.4.2021. Viitattu 16.4.2021.
  80. ↑ Helen Regan CNN: UN rights chief fears Myanmar heading to 'full blown conflict' with echoes of Syria CNN. Viitattu 16.4.2021.
  81. ↑ Myanmarissa väkivaltaisuudet kiihtyvät: yli 80 kuollut uusimmassa verilöylyssä, ensimmäiset kuolemantuomiot annettu Yle Uutiset. Viitattu 10.4.2021.
  82. ↑ Myanmarissa annettiin ensimmäiset kuolemantuomiot maata ravistelevista mielenosoituksista Helsingin Sanomat. 10.4.2021. Viitattu 10.4.2021.
  83. ↑ Myanmarin armeija tulitti mieltään osoittaneita terveydenhuollon työntekijöitä – oppositio perusti oman hallituksensa Ilta-Sanomat. 16.4.2021. Viitattu 16.4.2021.
  84. ↑ Kaakkois-Aasian naapurit vaativat Myanmarin sotilasjunttaa lopettamaan väkivallan Yle Uutiset. Viitattu 24.4.2021.
  85. ↑ a b YK: Myanmar on vaarassa muuttua uudeksi Syyriaksi hs.fi. Viitattu 13.4.2021.
  86. ↑ a b Myanmar: UN rights body spotlights human rights violations dw.com. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  87. ↑ a b c Myanmar crackdown has led to likely crimes against humanity, Human Rights Council told news.un.org. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  88. ↑ Myanmar Overview amnesty.org. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  89. ↑ Myanmar (Burma) hrw.org. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  90. ↑ a b Myanmar coup: ousted MPs accuse military of human rights abuses theguardian.com. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  91. ↑ Myanmar | Pelastakaa lapset -järjestö vahvisti työntekijöidensä kuolleen Myanmarissa ainakin 35 uhria vaatineessa iskussa Helsingin Sanomat. 28.12.2021. Viitattu 30.12.2021.
  92. ↑ a b Myanmar: Save the Children says army attack killed staff BBC News. 28.12.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  93. ↑ Reuters: Myanmar rebels bury more than 30 people killed in 'barbaric' attack Reuters. 30.12.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  94. ↑ Staff and agencies: Save the Children workers missing after 30 villagers reportedly massacred by Myanmar troops the Guardian. 27.12.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  95. ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Myanmar: Dozens killed in alleged military massacre | DW | 26.12.2021 DW.COM. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  96. ↑ Myanmar | Yli 30 ihmistä tapettu ja heidän ruumiinsa poltettu Myanmarissa, kansainvälinen avustusjärjestö epäilee kahden työntekijänsä olevan uhrien joukossa Helsingin Sanomat. 25.12.2021. Viitattu 30.12.2021.
  97. ↑ Agence France-Presse in Yangon: Myanmar massacre: two Save the Children staff among dead the Guardian. 28.12.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  98. ↑ Myanmar | EU tukee kansainvälistä asevientikieltoa Myanmariin jouluaaton joukkosurman jälkeen Helsingin Sanomat. 30.12.2021. Viitattu 30.12.2021.
  99. ↑ a b c d e f g Valkoinen talo vaatii pidätettyjen vapauttamista, Kiina toivoo vain vakautta hs.fi. Viitattu 1.2.2021.
  100. ↑ Myanmarin armeija kaappasi vallan ja lupaa uudet vaalit ensi vuonna – maan johtaja Aung San Suu Kyi otettiin kiinni Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2021.
  101. ↑ Poliisi ampui mielenosoittajia vesitykeillä Myanmarissa – Uusi-Seelanti jäädytti suhteet maahan iltalehti.fi. Viitattu 10.2.2021.
  102. ↑ Monet maat vaativat Myanmarin sotilasjunttaa kuriin – venäläiskenraali kävi kertomassa, että Venäjä seisoo juntan rinnalla yle.fi. Viitattu 2.4.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Myanmarin_sotilasvallankaappaus_2021&oldid=22201402”