Oikeutettu sota

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bible.malmesbury.arp.jpg
Teologia
Osa-alueita

Eksegetiikka
Kirkkohistoria
Käytännöllinen teologia
Systemaattinen teologia
Uskontotiede

Uskonnoittain

Juutalainen teologia
Kristillinen teologia
Islamilainen teologia

Oikeutettu sota on kristillisen teologian oppi, jonka nykyinen muotoilu on peräisin pääosin kirkkoisä Augustinukselta ja Tuomas Akvinolaiselta. Siinä on kuitenkin havaittavissa piirteitä vanhemmasta, roomalaisesta oikeuskäsityksestä. Oikeutettu sota on osa useimpien merkittävien kirkkokuntien opetusta, mukaan lukien nykyisen katolisen kirkon ja luterilaisten kirkkojen virallisen opin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalainen käsitys sodan oikeutuksesta joissain olosuhteissa periytyy vähintään Ciceron ajalta[1]. Kristilliseen systemaattiseen teologiaan sen toivat Augustinus[2] ja Tuomas Akvinolainen[3]. Ensimmäinen puhtaasti sodan oikeutusta käsittelevä teos oli Stanisław Skarbimierzlaisen De bellis justis, jossa etsittiin oikeutusta Puolan sodalle Saksan ritarikuntia vastaan. Teologian ja yhteiskuntafilosofian haarautuessa erilleen Alberico Gentili ja Hugo Grotius pyrkivät korvaamaan oikeutetun sodan kansainvälisellä oikeudella ja tuomaan kysymyksen näin normaaliin lainsäädännölliseen viitekehykseen.[4]

Kristillisiä käsityksiä oikeutetusta sodasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisen kirkon virallinen kanta oikeutettuun sotaan löytyy katolisen katekismuksen jakeesta 2309[5]. Sen mukaan sota on oikeutettu jos seuraavat ehdot täyttyvät yhtä aikaa:

  • kyse on puolustussodasta hyökkäystä vastaan, jonka vaikutukset olisivat vakavia, kestäviä ja varmoja;
  • muut keinot hyökkäyksen torjuntaan ovat osoittautuneet tehottomiksi;
  • vastarinnalla on realistiset mahdollisuudet onnistua ja
  • sodan aiheuttamat vahingot eivät ole suurempia kuin ne vahingot joita pyritään torjumaan.

Luterilainen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisen kirkon oppi korostaa laillisen esivallan oikeutusta ja edellyttää ihmisiä kunnioittamaan sitä. Oikeutettu sota ja asepalvelus mainitaan Augsburgin tunnustuksessa sallittuina.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Religion & Ethics - Just War Theory - introduction BBC. Viitattu 16.3.2010.
  2. Elliot, Neil: Revisiting Augustine & Just-War Theory, The Witness, 2004.
  3. BBC: St Thomas Aquinas' Conditions for a Just War, Lontoo, 2001.
  4. Gutman R, Rieff D. Crimes of War: What the Public Should Know. New York, NY: W. W. Norton & Company; 1999
  5. Katolinen kirkko:Katolisen kirkon katekismus, Vatikaani, 1993.
  6. Melanchthon, Philipp: Augsburgin tunnustus, Augsburg, 1530.