Fidesz

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fidesz – Unkarin kansalaisliitto
Fidesz – Magyar Polgári Szövetség

Fidesz 2015.png

Perustettu 30. maaliskuuta 1988
Johto Viktor Orbán
Ideologia kansalliskonservatismi[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[2]
oikeisto[3]
Országgyülés
115 / 199
Euroopan parlamentti
11 / 21
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
International Democrat Union
Centrist Democrat International
Nuorisojärjestö Fidelitas
Kotisivu www.fidesz.hu

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (unk. Fidesz – Magyar Polgári Szövetség), yleensä vain Fidesz, on unkarilainen oikeistolainen konservatiivipuolue. Fidesz sai vuosien 2010 ja 2014 vaaleissa määräenemmistön Unkarin parlamentissa, minkä puolue tosin menetti myöhemmin pidetyissä täytevaaleissa. Puolue on ajanut populistista, keskusjohtoista, kansallismielistä politiikkaa. Populismi ja sosialismi sekoittuvat puolueen ohjelmassa[4]. Puoluetta on syytetty mm korruptiosta ja viholliskuvien luomisesta puolueen vallan pönkittämiseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue perustettiin 1988 nimellä Fidesz, jolloin se oli lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége, Nuorten demokraattien liitto. Tuolloin puolueen jäsenet olivat lähinnä opiskelijoita, jotka tapasivat kommunistipuolueen pelossa pienissä ryhmissä. Jäsenyydelle oli 35 vuoden yläikäraja, joka poistettiin 1993. Fidesz sai vuonna 1989 Thorolf Rafton mukaan nimetyn säätiön ihmisoikeuspalkinnon.

Vuoden 1994 huonon vaalituloksen jälkeen Fidesz muutti suuntaansa liberaalista konservatiiviseksi. Vuonna 1995 nimeen lisättiin Magyar Polgári Párt. Linjanmuutos aiheutti vakavaa pettymystä jäsenistössä ja liberaalit erosivat heistä osan liittyessä Vapaiden demokraattien liittoon (SZDSZ), joka sitten muodosti hallituksen sosialistien kanssa.

Linjanmuutoksen jälkeen vaalitulokset paranivat ja vuonna 1998 Fidesz muodosti hallituksen Viktor Orbán pääministerinä. Mukana koalitiohallituksessa olivat kristillisdemokraattisen Unkarin demokraattisen foorumin (MDF) ja Pienviljelijöiden, maatyöläisten ja kansalaispuolue (unk. Független Kisgazda-, Földmunkás- és Polgári Párt). Hallitus joutui osallisiksi useisiin korruptiotapauksiin.

Vuoden 2002 vaaleissa Fidesz hävisi niukasti sosialistipuolueelle, ja menetti edelleen asemiaan lokakuun kunnallisvaaleissa. Nimi muutettiin keväällä 2003 nykyiseksi.

Fidesz ja Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDNP) liittoutuivat vuoden 2006 vaaleihin, mutta hävisivät niukasti sosialistien ja liberaalien liitolle.

Kun syyskuussa 2006 tuli ilmi ääninauha, jossa pääministeri Ferenc Gyurcsány tunnusti valehdelleensa ennen vaaleja, Fidesz järjesti joukkomielenosoituksia, jotka yltyivät väkivaltaisiksi, mistä hallitus syytti sitä. Fidesz kampanjoi pääministerin valehteluun viitaten 1. lokakuuta 2006 järjestetyissä kunnallisvaaleissa, jotka se voitti selvästi.

Talouspoliittisesti Fidesz on pitänyt vasemmistolaisempaa tai populistisempaa linjaa kuin sosialistipuolue MSZP, ja kaatoi vuonna 2008 kansanäänestyksellä hallituksen esityksen terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuista.[5] Puolueen johtaja Viktor Orbán on retoriikassaan asettanut valtiososialismin ajan ja uusliberalismin samaan ryhmään, koska pitää vanhaa MSZMP:ta ja nykyistä sosialistipuoluetta MSZP:ta samana ja samojen henkilöiden muodostamana.[6]

Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz sai ensimmäisellä kierroksella 52,7 prosenttia äänistä.[7] Kaksi viikkoa myöhemmin vaalien toisella kierroksella 25. huhtikuuta 2010 varmistui puolueen saaneen yli kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, jolla enemmistöllä se voi jopa muuttaa Unkarin perustuslakia.[8]

Vallan keskitystä, korruptiota ja tiukkaa pakolaispolitiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidez muutti valitapaa niin, että se sai vuunna 2014 45 %:lla äänistä 2/3 parlamenttiin[9]. Saman tapainen vaalitapa on käytössä Venäjällä. Vuonna 2010 Unkari otti käyttöön madialain, jonka mukaan tarkoitusta varten perustetu medianeuvosto valvoo olennaisia tiedousvälineitä: uutistoimistoa, radiota ja televisioita. Pääministeri Orban valitsi medianeuvoston yhdeksäksi vuodeksi. Toisaalta uusi medialaki paransi lähdesuojaa.[10].



Fidez ajoi 2010-luvulla kovenevaa kansallismielistä politiikkaa. Sen politiikka lähentyi äärioikeistolaista Jobbikia. EU ja Bryssel olivat puolueen mielestä Unkarin vihollisia. Puolue yhdisteli ohjelmassaan tosiasioita ja viholliskuvia luovia väitteitä. Korruptio lisääntyi. Fidez-puolue hankki rahaa erilaisista kaupoista. Orban järjesteli rahakkaita sopimuksia lähipiirilleen ja perheelleen[11]. Fidez myös otti itselleen osan EU-tuesta[12]. Rahan lisäksi Fidez pyrki varmistamaan valtansa säilymisen. Fidez sijoitteli kananttajiaan hallinnon avainvirkoihin[13]. Mutta korruptiosta huolimatta suurin osa kansasta kannatti hallitusta. Puolue pyrki myös valvomaan lehdistöä. Myös Orbanin ja Fidezin vastustus oli kova[14]. Mutta hajanaisella oppositiolla ei ollut mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin..

Vuonna 2014 talous oli kasvussa, mutta niin myös eriarvoistuminen ja tiettyjen kansanosien köyhyys. Samalla Fideziä syyteltiin yhä enemmän korruptiosta[15].

Syksyllä 2015 Eurooppa koetteli suuri pakolaiskriisi. Puolue sulki maan rajat pakolaisilta[16][17]. Fidezsiin kohdistui korruptioepäilyjä. Eräs Fidezin vastaus tähän oli ohjelma, jossa puolue syytti ökyrikasta George Sorosia Euroopan pakolaismyönteisestä politiikasta[18]. Soros sanoi Unkarin hallinnon valinneen hänet ulkoiseksi vihollisekseen[19].


Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vuosi % äänistä ääniä paikkoja tulos
1990 8,95 % 439 481
21 / 386
oppositio
1994 7,02 % 379 295
20 / 386
oppositio
1998 28,18 % 1 263 522
148 / 386
hallitus
20021 41,07 % 2 306 763
164 / 386
oppositio
20062 42,03 % 2 272 979
141 / 386
oppositio
20102 52,73 % 2 706 292
227 / 386
hallitus
20142 44,87 % 2 264 486
117 / 199
hallitus

1 Yhteislista Unkarin demokraattisen foorumin (MDF) kanssa.
2 Yhteislista Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heino Nyyssönen: Tasavallan loppu? - Unkarin demokratian romahdus. Keuruu: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-312-5.


  1. Hungary Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. Tiersky, Ronald & Jones, Erik: Europe Today: A Twenty-first Century Introduction, s. 3. Rowman & Littlefield Publishers, 2014. ISBN 978-1-44222-110-9. Teoksen verkkoversio.
  3. Juncker demands Orban to give up death penalty Euranet Plus. 30.4.2015. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  4. [1]
  5. Fidesz set to win March 9 referendum, gov't to survive 3.3.2008. Budapest Times. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  6. What is the central political system? Budapest Times. Viitattu 7.8.2009. (englanniksi)
  7. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2191056/oikeistohallitus-unkariin
  8. http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8642456.stm
  9. [2]
  10. Nyyssönen 2017, s 168
  11. [3]
  12. [4]
  13. [5]
  14. [6]
  15. "Viktaattori" lukee pakolaisille lakia – Tutkija vertaa Orbánia Putiniin ja pelkää Unkarin kääntymistä Venäjän suuntaan Yle Uutiset. Viitattu 22.11.2017.
  16. [7]
  17. [8]
  18. Savon sanomat 22.11.2017 s A17 - A17
  19. Zimbabwe's Mnangagwa to be sworn in as president on Friday Reuters. Wed Nov 22 15:07:06 UTC 2017. Viitattu 22.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]