Richard Coudenhove-Kalergi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Richard Coudenhove-Kalergi
Coudenhove-Kalergi vuonna 1926
Coudenhove-Kalergi vuonna 1926
Henkilötiedot
Syntynyt17. marraskuuta 1894
Tokio, Japani
Kuollut27. heinäkuuta 1972 (77 vuotta)
Schruns, Itävalta

Richard Nikolaus Coudenhove-Kalergi (17. marraskuuta 189427. heinäkuuta 1972), kreivi, oli itävaltalainen filosofi[1], pasifisti[2] ja Paneurooppa-liikkeen isä. Hän kiinnitti ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomiota totalitarististen aatteiden aiheuttamaan riskiin maailmanrauhalle ja ehdotti Euroopan valtioiden yhdistymistä Pan-Euroopaksi, valtioliitoksi, millä luotaisiin riittävä vastapaino Neuvostoliiton totalitarismille.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergin isä Heinrich von Coudenhove-Kalergi (1860–1906) oli Itävalta-Unkarin diplomaatti Japanissa. Hän tapasi maassa ollessaan Mitsuko Aoyaman (1874–1941), jonka kanssa avioitui 16. maaliskuuta 1892. Aoyaman isä ei kuitenkaan hyväksynyt avioliittoa ja katkaisi välit tyttäreensä. Richard Nikolaus Coudenhove-Kalergi oli pariskunnan toinen poika.[3]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paneurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1923 julkaistussa kirjassaan Paneurooppa (saks. alkuteos Pan-Europa) Coudenhove-Kalergi esittää, että ajatus Euroopasta suurvaltojen jakamana on vanhentunut ja että suurvaltojen on tehtävä tilaa uusille useista valtioista koostetuille maailmanvalloille, joista yksi olisi Euroopan maiden muodostama Pan-Eurooppa.[4] Hän ehdotti lisäksi Euroopan maiden keskinäistä tulliliittoa, jotta mantereen taloudellinen ja kulttuurinen potentiaali voisi kasvaa.[5][6] Hän kannusti myös mantereen lähentymistä kokonaisuutena Afrikan siirtomaidensa kanssa kantanaan, että yhdenmukaisen ja järkevän Afrikan siirtomaittensa kehittämisen tuloksena Pan-Eurooppa voisi täysin kotoperäistää ruoan ja resurssien tuotantonsa ja saavuttaa siten taloudellisen riippumattomuuden ja sotilaallisen koskemattomuuden.[7]

Myöhemmin Coudenhove-Kalergi esitteli ideaansa myös samannimisessä lehdessä, jota julkaistiin Wienistä, Leipzigistä ja Pariisista käsin.[8]

Praktischer Idealismus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1925 julkaistussa kirjassaan Praktischer Idealismus Coudenhove-Kalergi kuvailee yhteiskuntafilosofisia ajatuksiaan etenkin Paneurooppa-visionsa kannalta.[9]

Stalin ja Kumpp.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1931 julkaistussa teoksessaan Stalin & Kumpp. Coudenhove-Kalergi ehdottaa, että Pan-Euroopasta pitäisi tulliliiton lisäksi muodostaa puolustusliitto. Stalin ja Kumpp. oli yksi teoksista, joiden myynnin liittoutuneiden valvontakomissio kielsi kirjakaupoissa Suomessa erissä vuosina 1944–1945.[10]

Näkemykset ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergi toimi merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Hänen perustamansa Paneurooppa-liike pyrki keräämään yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä ympäri Eurooppaa yhteen luodakseen poliittisesti yhdentyneen Euroopan. Maailmansotien välissä Paneurooppa-liike sai vaikutusvaltaisia kannattajia laajasti yhteiskunnan eri aloilta, kuten politiikasta, taloudesta, lehdistöstä ja yliopistoista. Paneurooppa-liike sai sanomansa levittämiseksi merkittävää rahoitustukea yksityishenkilöiltä, pankeilta ja valtioilta.[11]

Coudenhove-Kalergi ei pitänyt itseään sosialistina mutta katsoi, että kapitalistisen yhteiskunnan luonnollisella jalostamisella päädyttäisiin ennen pitkää sosialismiin.[12] Kommunismin kanssa hän ei kyennyt tekemään kompromisseja oman individualistisen maailmankatsomuksensa vuoksi.[13]

Saksan ulkoministerin Gustav Stresemannin tapaan Coudenhove-Kalergi suositteli 1920-luvulla keisarillisen Saksan siirtomaiden palauttamista Weimarin tasavallalle.[14] Coudenhove-Kalergi kuitenkin varoitteli, että eurooppalaisten tulisi kaikin keinoin pyrkiä estämään afrikkalaisten työläisten ja sotilaiden muutto Euroopan puolelle, vaikka hän kannattikin eurooppalaisten muuttoa Afrikkaan.[2]

Ajatus Afrikasta Euroopan yhteisen kehitystyön ja taloudellisen hyödyntämisen kohteena oli Coudenhove-Kalergin jälkeen myös saksalaisen Herman Sörgelin ja tämän Atlantropa-suunnitelman tavoitteena. Sörgelin tiedetään väittäneen Atlantropa-suunnitelmaa huomattavasti edistyneemmäksi kuin Paneurooppa-idea. Hän myös jäljitteli Coudenhove-Kalergin tyyliä saadakseen idealleen tukea.[15]

Palkintoja ja huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergi-säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergin ajatuksia vaalii vuonna 1978 perustettu European Society Coudenhove-Kalergi -säätiö.[21] Säätiö jakaa Eurooppa-palkintoa, joka on myönnetty seuraaville henkilöille:[22]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paneurooppa (Pan-Europa; suom. Weikko Pakarinen, 1923), Porvoo: WSOY 1930. – Näköispainos Turku : Turun yliopisto 2002 ISBN 951-29-2177-4
  • Stalin & Kumpp.. Suomentanut Eino Palola. Otava, 1931.
Artikkeli
  • Kaikille eurooppalaisille, Tulenkantajat (1929) : 16, s. 266-267 Verkossa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kishimoto, Masayuki: Global Government 2017: Making Global Citizen Education Mandatory. Bloomington, Illinois: Archway Publishing, 2019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Hanssen, Peo; Jonsson, Stefan: Eurafrica: The Untold History of European Integration and Colonialism. Bloomsbury Collections, 2014. (englanniksi)
  • Pan-Europa. (uudelleenjulkaisu). Wien: Pan-Europa-Verlag, 1982. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Reijnen, Carlos & Rensen, Marleen: European Encounters : Intellectual Exchange and the Rethinking of Europe 1914-1945. New York: Rodopi B.V., Amsterdam, 2014. ISBN 978-90-420-3832-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Coudenhove-Kalergi ist zunächst einmal Geschichtsphilosoph." Pan-Europa, s. 170. Osion kirj. Vittorio Pons.
  2. a b Hanssen & Jonsson 2014, s. 38.
  3. Kishimoto 2019.lähde tarkemmin?
  4. "Das alte System der Großmächte mußte einem neuen System von Weltmächten Platz machen. Zwischen Staat und Menschheit hat sich em drittes eingeschoben: die Staatengruppe." Pan-Europa, s. 20.
  5. "Die intereuropäischen Zollgrenzen werden jede grosszügige Wirtschaft verhindern, während die Rüstungen und Konflikte den Rest des europäischen Wohlstandes vernichten müssen." Pan-Europa, s. 27.
  6. " Industrie, Handel und Verkehr sind gedrosselt durch sinnlose Zollschranken, die Europa wirtschaftlich parzellieren. Zivilisation und Moral sind in rapidem Verfall: so sinkt von Monat zu Monat die geistige und materielle Kultur Europas." Pan-Europa, s. 68.
  7. "[Europa] wäre stark genug, jede militärische Invasion und jede wirtschaftliche Konkurrenz erfolgreich abzuwehren.
    Durch einheitliche Organisation und rationelle Erschliessung seines afrikanischen Kolonialreiches, das an Ausdehnung dem asiatischen Russland gleichkommt, könnte Pan-Europa alle Rohstoffe und Nahrungsmittel, die es braucht, selbst erzeugen und so auch wirtschaftlich unabhangig werden." Pan-Europa, s. 38
  8. Hanssen & Jonsson 2014, s. 30.
  9. Coudenhove-Kalergi: Practical Idealism – English Translation, viitattu 16.11.2020 (englanniksi)
  10. Ekholm, Kai: Satoja kirjoja poistettiin kirjakaupoista 1944–1945 Tiellä sananvapauteen. Viitattu 16.1.2020.
  11. Reijnen & Rensen 2014, s. 249-250
  12. "Die natürliche Vervollkommnung des kapitalistischen Systems ebnet den Weg zum Sozialismus. [– –] Unsererseits arbeiten wir also dadurch dem Sozialismus vor, dass wir den Aufstieg des Kapitalismus in Europa zu einer hoheren Entwicklungsstufe fordern." Pan-Europa, s. 161.
  13. "Weil ich Individualist bin und darum ein Gegner des Kollektivismus, für den der Mensch nur eine Zelle der Gesellschaft ist, und die Freiheit, nach den Worten Lenins, ein "bürgerliches Vorurteil". [– –] Aber unsere Ideale lassen sich nicht versöhnen." Pan-Europa, s. 170. Osion kirj. Vittorio Pons.
  14. Hanssen & Jonsson 2014, s. 48-49.
  15. Hanssen & Jonsson 2014, s. 60, 63.
  16. Preisträger Stiftung Internationaler Karlspreis zu Aachen. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
  17. Das Deutsche Literatur-Lexikon, osa Butenschön - Dedo, s. 374. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  18. Sonning Prize recipients Sonning Prize. University of Copenhagen. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  19. Tabellarischer Lebenslauf: Richard Nikolaus Graf Coudenhove-Kalergi Konrad-Adenauer-Stiftung. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
  20. Coudenhove-Kalergi, Richard Nikolaus Graf Konrad-Adenauer-Stiftung. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
  21. Presentation European Society Coudenhove-Kalergi. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)
  22. Laureates of the Europe prize European Society Coudenhove-Kalergi. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]