Praktischer Idealismus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Praktischer Idealismus
Alkuperäisteos
Kirjailija Richard Coudenhove-Kalergi
Kieli saksa
Genre Poliittinen filosofia
Julkaistu 1925
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Praktischer Idealismus (engl. Practical Idealism) on Richard Coudenhove-Kalergin 1925 julkaistu kirja, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, yhteiskuntaa, teknologiaa ja pasifismia.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergin filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coudenhove-Kalergin mukaan poliittisen demokratian perimmäinen tarkoitus on luoda yhteiskuntaa ohjaavaksi voimaksi ideoiden kautta toimiva henkinen aristokratia, sillä demokratian ohjautuminen muihin kohteisiin johtaisi kulttuuriseen itsemurhaan. Ihmiskunnan teknologisen kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä henkisen sosiaalisen kehityksen kanssa, jotta teknologinen kehitys voidaan suunnata hyveelliseen yhteiskunnan poliittiseen kehitykseen. Sen sijaan teknologian kehitys ilman ihmiskunnan henkistä kehitystä johtaisi Coudenhove-Kalergin mukaan tuhoon, josta ensimmäistä maailmansotaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä.[1]

Coudenhove-Kalergi näki ihmisten fyysiset ja henkiset kyvyt vahvasti perinnöllisinä ominaisuuksina. Siinä missä maaseudun pienten yhteisöjen sisäsiittoisuus tuotti voimakastahtoisia, mutta henkisiltä kyvyiltään heikkolahjaisempia yksilöitä, yläluokkaiset kaupunkilaisyhteisöt tuottivat henkisiltä ominaisuuksiltaan rationaalisempia ja sivistyneempiä yksilöitä, jotka kuitenkin olivat usein luonteeltaan heikkoja ja toiminnassaan passiivisia. Monitaustaisten yksilöiden välinen variaatio eri ominaisuuksissa oli sen sijaan laajaa. Coudenhove-Kalergi näki teknologian aikaansaaman maailman pienentymisen johtavan uudenlaisen ulkomuodoltaan muinaisia egyptiläisiä muistuttavan eurasialaisafrikkalaisen rodun kehittymiseen, joka tulevaisuudessa syrjäyttäisi kansojen monimuotoisuuden ja korvaisi sen yksilöiden monimuotoisuudella.[2]

Kulttuurillisella tasolla kamppailu maailman herruudesta käydään pakanallisen ja kristillisen sielun välillä. Pakanallisen sielun ihanteisiin kuului energisyys, vahvuus, voima, maine ja kunnia, kun taas rakkaus, hellyys, inhimillisyys ja myötätunto kuuluivat kristillisiin ihanteisiin. Kristillinen arvomaailma ja tälle pohjautuvat poliittiset ideat, kuten sosialismi ovat perusluonteeltaan universaaleja kansakuntien rajat ylittäviä arvokokonaisuuksia ja täten luontaisesti pakanallisen maailmankuvan vastaisia.

Coudenhove-Kalergi näki pakanallisen arvomaailman juontuvan yhteisön kultturillisesta nuoruudesta. Kristilliselle sielulle ominaiset piirteet taasen esiintyvät laajasti vanhemmissa kulttuureissa, kuten antiikin Kreikassa, Roomassa ja juutalaisuudessa. Coudenhove-Kalergin mukaan Euroopan kristillinen uskonnollinen, sekä epäuskonnollinen etiikka ja moraalikäsitykset olivatkin suurimmaksi osaksi juutalaista alkuperää Nietzscheä lukuun ottamatta.

Juutalaiset toimivat uuden maailman pioneereina ja heidän etiikkansa sisältyi niin politiikkaan, uskontoon, filosofiaan, kuin taiteeseenkin. Juutalaisten ideoiden innoittamana syntyi kokonaan uudenlaisia yhteiskunnallisia malleja, kuten sosialismi. Juutalaisissa yhdistyivät Coudenhove-Kalergin mukaan sisäsiittoisuudesta kumpuava mielenvahvuus, sekä yläluokkainen älykkyys, jotka tekivät juutalaisista menestyksekkäitä ideologisia vaikuttajia.[3]

Yhteiskuntajärjestelmästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnan hallintomuotona Coudenhove-Kalergi kannatti aristokratiaa. Hän näki demokraattisen järjestelmän olevan keskiaikaisen feodaaliyhteiskunnan ja tulevaisuuden älyllisen henkisen aristokratian välinen surkea välikausi. Tulevaisuudessa hän näki maailmaa johdettavan älyllisen uusaateliston ideoiden kautta, joiden visioita poliitikot ja virkamiehet panisivat käytäntöön. Tämän uuden maailmaan johtava henkinen aatelisto koostuisi henkisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisista ja sielultaan hyveellisistä yksilöistä. Coudenhove-Kalergin mukaan tämän kaltaisia yksilöitä löytyi etenkin eurooppalaisesta aatelistosta ja juutalaisista.

Feodalismin kaatuminen poisti yhteiskunnallisen aseman automaattisen periytymisen ja mahdollisti kyvykkäimpien yksilöiden nousun yhteiskunnan vaikuttaviin asemiin. Coudenhove-Kalergin mukaan kyvykkäimpien yksilöiden nousu yhteiskunnan merkittäviin asemiin yhdistettynä vapaaseen parinvalintaan, johtaisi erotiikan eugeniikan jumalallisten lakien mukaisesti laadukkaimpien yksilöiden lisääntymiseen keskenään, siinä missä perimältään heikkolaatuiset joutuvat tyytymään kumppanin valinnassa toisiin heikkolaatuisiin. Ajan kuluessa kehitys johtaisi uuden monitaustaisen ylempiluokkaisen aristokraattisen rodun syntymiseen. Ihmiskunta siis kehittyisi feodaaliajan epäoikeudenmukaisesta epätasa-arvosta, tasa-arvon kautta oikeudenmukaiseen epätasa-arvoon: Todelliseen uuteen korkealuokkaisen aatelisrodun johtamaan hengelliseen aristokratiaan.[4]

Teknologiasta ja pasifismista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuuden kannalta Coudenhove-Kalergi näki tärkeäksi Euroopan henkisen ja teknologisen kehityksen. Teknologialla oli Coudenhove-Kalergin ajattelussa keskeinen rooli ihmisten vapauttajana orjuudesta ja pakkotyöstä. Tämä mahdollistaisi suuremman vapaa-ajan yhteiskunnassa ja täten henkisen ja kulttuurisen kehityksen, sekä tarjoaisi eurooppalaisille inhimillisen elämän kannalta riittävän materiaalisen tuotannon.[5]

Coudenhove-Kalergi ottaa voimakkaasti kantaa eurooppalaisen pasifismin puolesta. Hän varoitti mahdollisen uuden eurooppalaisen sodan tuhoavan koko mantereen perusteellisesti. Ulkoisena vaarana Euroopan rauhalle näyttäytyi Coudenhove-Kalergin ajattelussa ensisijaisesti Venäjän luoma uhka, johon vastauksena hän kannatti paneurooppalaisen puolustusliiton perustamista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Richard Coudenhove-Kalergi: [1] Practical Idealism – English translation s. 2-4. Viitattu 16.11.2020
  2. Richard Coudenhove-Kalergi: [2] Practical Idealism – English translation s. 6-7. Viitattu 16.11.2020
  3. Richard Coudenhove-Kalergi: [3] Practical Idealism – English translation s. 8-9. Viitattu 16.11.2020
  4. Richard Coudenhove-Kalergi: [4] Practical Idealism – English translation s. 9-10, 14, 18. Viitattu 16.11.2020
  5. Richard Coudenhove-Kalergi: [5] Practical Idealism – English translation s. 32-33, 45. Viitattu 16.11.2020
  6. Richard Coudenhove-Kalergi: [6] Practical Idealism – English translation s. 48, 53-54. Viitattu 16.11.2020