Vapaatuotantoalue
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Vapaakauppa-alue. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Englannnista käänetty termi free trade on vapaakauppa ja zone on alue |
Vapaakauppa-alue tai erikoistalousalue (englanniksi Free Trade Zone (FTZ), Export Processing Zone (EPZ) tai Special Economic Zone), on alue, jolla toimivat yritykset saavat vero- ja tullihelpotuksia ja joilla vallitsee väljempi työnlainsäädäntö. Vapaakauppa-alueille pyritään houkuttelemaan ulkomaisia investointeja varsinkin työvoimaintensiivisille aloille. Vapaakauppa-alueet sijaitsevat yleensä kehitysmaissa ja usein niiden köyhimmillä alueilla, jossa ulkomaalaisten investointien toivotaan vähentävän köyhyyttä. Ensimmäiset Vapaakauppa-alueet perustettiin Latinalaisessa Amerikassa 1920-luvulla.
Vapaakauppa-alueita oli vuonna 1999 noin 3000 116 maassa ja ne työllistivät 43 miljoonaa ihmistä. Alueiden tärkeimmät tuotteet ovat vaatteet, kengät, urheiluvarusteet, elektroniikka ja lelut. Kiina perusti useita erikoistalousalueita 1980-luvulla houkutellakseen investointeja ja myöhemmin alueita on perustettu muun muassa Intiaan etenkin teknologiateollisuuden tarpeisiin. Euroopassa talousalueita on perustettu muun muassa Puolaan, Unkariin ja Venäjälle.
Vapaakauppa-alueita on kritisoitu siitä, että niillä toimivat yritykset riistävät työvoimaa lainsäädännön väljyyden vuoksi. Työläisten kokoontumis- ja järjestäytymisoikeutta rajoitetaan ja palkat ovat huonoja.[1]. Työläisten oikeuksien lisäksi Vapaakauppa-alueilla on myös muuta maata väljemmät ympäristösäädökset. Esimerkiksi Intiassa erityistalousalueita koskeva SEZ-laki tuli voimaan vuonna 2006, jonka seurauksena näillä alueilla tapahtuva tuotantoa kannustettiin joustavalla hallinnolla, sekä vero- ja muilla eduilla.[2] Intian Vapaakauppa-alueilla elektroniikkateollisuudessa on todettu laajoja epäkohtia: työvoima on suureksi osaksi nuoria ja perheettömiä, jotka työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa ja saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa.[2] Myös järjestäytymisoikeuksissa on todettu puutteita.
Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo vapaakauppa-alueista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Työtä polkuhintaan 8.6.2006. Ahjo - Metallityöväen jäsenlehti. Arkistoitu 15.9.2007. Viitattu 10.6.2009.
- ↑ a b Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. (PDF) 13.9.2011. Finnwatch ry, Cividep & SOMO. (englanniksi)