Ranskan Algeria
 | Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: suurimmaksi osaksi lähteetön |
| Ranskan Algeria Algérie française (ranskaksi) الاحتلال الفرنسي للجزائر (arabiaksi) ⵜⴰⵙⴻⵃⵔⴻⵙⵜ ⵏ ⴼⵔⴰⵏⵙⴰ (berberiksi) |
|
|---|---|
1830–1962 |
|
 Lippu |
|
 kenraalikuvernöörin tunnus |
|
 Kronologinen kartta Ranskan Algerian kehittymisestä. |
|
| Valtiomuoto | Ranskan siirtomaa (1830–1848) Ranskan departamentti (1848–1962) |
| Pääkaupunki | Alger |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 2 381 741 km² |
| Väkiluku (1961) | 11 340 000[1] |
| – väestötiheys | 4,76 / km² |
| Uskonnot | islam, roomalaiskatolisuus ja juutalaisuus |
| Historia | |
| – Algerin miehitys | 5. heinäkuuta 1830 |
| – Itsenäisyys Ranskasta | 5. heinäkuuta 1962 |
| Viralliset kielet | ranska |
| Kielet | algerianarabia,hassaniyya, berberikielet |
| Valuutta | Algerian budju (1830–1848) Algerian frangi (1848–1962) |
| Kansallislaulu | La Parisienne (1830–1848) Le Chant des Girondins (1848–1852) Partant pour la Syrie (1852–1870) Marseljeesi (1870–1962) |
| Edeltäjä | Algerian sijaishallitus |
| Seuraaja |  Algeria |
Ranskan Algeria (ransk. Alger vuoteen 1839, jälkeenpäin Algérie, epävirallisesti Algérie française[2][3][4], arab. الجزائر الفرنسية, Al-Jaza’ir al-Fransiyah) koostui nykyisestä Algerian valtion alueesta, jossa rannikon kolme departementtia (Alger, Oran ja Constantine) olivat vuodesta 1848 alkaen Ranskan elimellisiä osia, ja siten samassa asemassa muiden manner-Ranskan departementtien kanssa. Muu osa Algeriasta, Eteläterritoriot, oli paikallisen islamilaisen arabi- ja berberiväestön asuttamaa ja siten siirtomaahallinnon alaista. Vuonna 1957 myös Eteläterritoriot jaettiin departementteihin.
Ranskan Algerian departementit olivat yksi Ranskan pitkäaikaisimmista merentakaisista alueista. Ranskan Algeriasta tuli kohde sadoilletuhansille eurooppalaisille maahanmuuttajille, jotka tunnettiin nimeltä colons ja myöhemmin nimeltä pieds-noirs. Tästä huolimatta muslimit säilyivät alueen enemmistönä. Asteittain muslimiväestön tyytymättömyys poliittisen ja taloudellisen statuksensa puuttumiseen sytytti halun paremmalle poliittisille autonomialle ja lopulta itsenäisyydelle Ranskasta. Välit kahden väestön keskellä kiristyivät vuonna 1954, kun Algerian sodan ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot saivat alkunsa. Sota päättyi vuonna 1962, johtaen Algerian kokonaiseen itsenäisyyteen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Population of Algeria from 1800 to 2020 Statista. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Clausel, M.; Leynadier, Camille: ”Suivie d’un Précis Historique sur l’Empire du Maroc”, Histoire de l’Algérie Française: Précédée d’une introduction sur les Dominations Carthaginoise, Romaine, Arabe et Turque. H. Morel, 1848. (ranskaksi)
- ↑ Cappot, Jean-Gabriel: L’Algérie française. Henri Plon, 1856. (ranskaksi)
- ↑ L’Algérie française... Paul Dupont, 1864. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan Algeria Wikimedia Commonsissa
