Aina Lähteenoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lähteenoja ja muita Porin tyttölyseon opettajia 1921

Aina Johanna Lähteenoja (27. maaliskuuta 1882 Eura4. marraskuuta 1952 Helsinki), filosofian tohtori h.c., oli suomalainen tutkija ja poliitikko ja Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1929–1930 Turun pohjoisesta vaalipiiristä.[1] Poliitikon uransa ohessa hän toimi muun muassa opettajana, toimittajana, historian tutkijana ja kääntäjänä.

Lähteenoja kirjoitti Rauman kaupungin historian ja Suur-Huittisten pitäjähistorian, Reposaaren historian ja Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historian.

Lähteenoja toimi ainakin seuraavissa tehtävissä: kansakoulunopettajana Tyrväällä 1903–1904, kansakoulunopettajana Kuopiossa 1906–1907, Joensuun kauppakoulun ruotsin ja saksan kielen opettajana 1909–1912, oikeusministeriön palveluksessa 1919, Suomen raakasokeritehtaan pääkonttorin ja Kangaskeskus oy:n kirjeenvaihtajana Helsingissä 1920–1926, SOK:n valistusneuvojana 1926–1927, Suomen nainen -lehden toimittajana 1919–1926, Ebeneser-säätiö-seminaarin ja sairaanhoitajien jatkokurssien luennoitsijana 1926–1939.[1]

Lisäksi Lähteenoja oli aktiivinen monissa naisyhdistyksissä kuten Kokoomuksen naisvaliokunnassa, Akateemisten naisten yhdistyksessä ja Suomen naisyhdistyksen johtokunnassa. Hän oli myös Suomen Filosofisen yhdistyksen yksi harvoista sen ajan naisalustajista.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ala-Satakunnan ratsutilat vv. 1701-1702. Satakunta 6. 1926
  • Matilda Roslin-Kalliola. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja 1. WSOY 1926
  • Naiset mukaan : osuuskauppatoiminnan esittelyä. Suomen osuuskauppojen keskuskunta, Helsinki 1927
  • Rauman kaupungin historia. II, Rauma 1600-1721. Rauma 1932
  • Rauman kaupungin historia. III, Rauma 1721-1809. Rauma 1935
  • Pyynikin peikot ja Helsingin joulutontut: joulutarinoita ; kirj. Karla (Karla Frederiksen) ja Aina (Aina Lähteenoja). Gummerus 1936
  • Iida Yrjö-Koskinen kodin ja yhteiskunnan naisena. Otava 1938
  • J. P. Winterin matka Satakuntaan v. 1826. Satakunta XI. 1939
  • Rauman kaupungin historia. IV, Rauma 1809-1917. Rauma 1939
  • Reposaaren historia; kirjoittaneet Aina Lähteenoja, Osk. Pulkkinen ja Werner Hacklin. Werner Hacklin, Helsinki 1942
  • Neljännesvuosisata yhteiskunnallista valistustyötä : Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean 25-vuotinen toiminta : omistetaan Tilma Hainarin muistolle. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitea, Helsinki 1944
  • Raumo förr och nu; kirj. Aina Lähteenoja, A. B. Tammivaara. Raumo stad, Helsingfors 1945
  • Rauma vuoteen 1600. Rauman kaupungin historia 1. Rauman kaupungin rahatoimisto, Rauma 1946
  • Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia vuoteen 1808. Merenkulkuhallitus, Helsinki 1947
  • Välähdyksiä Suur-Huittisten historiasta. Suur-Huittisten historiatoimikunta, Vammala 1948
  • Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639 ; kirj. Aina Lähteenoja ; avustajina Kalevi Virkkala ja Sirkka Valjakka. Vammala 1949

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Friedrich Schleiermacher : Puheita uskonnosta sen sivistyneille halveksijoille ; ensimmäisestä saksankielisestä painoksesta suomentanut Aina Lähteenoja. WSOY 1920
  • Karl Girgensohn : Vanhaa totuutta nykyaikaisille : kaksitoista puhetta kristinuskosta ; neljännestä korjatusta painoksesta suom. Aina Lähteenoja. WSOY 1922
  • Albert Lilius : Koulukasvatusopin pääkysymyksiä. Sivistys ja tiede n:o 69. WSOY 1929, 3. painos 1950
  • Hetkinen hiljaisuutta. WSOY 1934
  • Lisiä Rauman kaupungin historiaan. 1, Rauman raastuvanoikeuden pöytäkirjoja vv. 1504-1650. Rauman kaupunki, Rauma 1952

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aina Lähteenoja Eduskunta.fi. Viitattu 24.07.2021.
  2. Suomen Filosofinen yhdistys: Historia filosofinenyhdistys.fi. Viitattu 24.07.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.