Sirkka Valjakka
Sirkka Eine Valjakka (o.s. Ojala; 9. heinäkuuta 1913 Lahti – 3. toukokuuta 1996 Jyväskylä)[1][2] oli suomalainen museonjohtaja ja kansanperinteen tutkija, joka toimi Keski-Suomen museon hoitajana ja johtajana vuosina 1949–1978. Hän osallistui myös Jyväskylän kunnallispolitiikkaan ja laati teoksia Jyväskylän rakennushistoriasta.
Valjakan isä oli Keski-Suomen museon ensimmäinen museonhoitaja, Jyväskylän seminaarin lehtori Toivo Ojala,[1][3] ja äiti kansakoulunopettaja Eine Matilda Avenius. Sirkka Valjakan puolisona oli vuodesta 1941 opetusneuvos Urho Valjakka.[1] Valjakka kirjoitti ylioppilaaksi Porissa vuonna 1934 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1940, maisteriksi 1950 ja lisensiaatiksi 1970.[1][2] Sota-aikana hän oli lottana.[2] Hän tutki kansanperinnettä Keskisuomalaisen Osakunnan kotiseuturetkillä sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria.[3] Hänen lisensiaattitutkimuksensa vuodelta 1970 käsittelee Jyväskylän rakennushistoriaa.[2]
Valjakka toimi Kuopion museon hoitajana vuosina 1947–1949 ja tuli Jyväskylän museon hoitajaksi sekä museoyhdistyksen sihteeriksi isänsä seuraajana vuonna 1949.[1][4] Museonjohtajan tittelin hän sai vuonna 1960.[3][2] Alvar Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli Keski-Suomen museon vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen Valjakan laatiman tilasuunnitelman pohjalta.[4][2] Valjakan kaudella järjestettiin myös käsityöläismuseona toimivien vanhojen rakennusten siirtäminen Keski-Suomen museon tontille ja perustettiin erillinen Pienmäen talomuseo. Hän vaikutti lisäksi päätökseen sijoittaa Suomen kotiteollisuusmuseo Jyväskylään vuonna 1982.[3] Sivutoimisesti Valjakka oli Jyväskylän yliopiston tuntiopettajana vuosina 1957–1974.[2]
Kokoomusta edustanut Valjakka oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1957–1968 ja presidentin valitsijamies vuoden 1962 vaaleissa. Hän oli Keski-Suomen maakuntaliiton hallituksen jäsen vuosina 1951–1960, Suomen museoliiton keskushallituksen jäsen vuodesta 1967, Jyväskylä-Seuran hallituksen jäsen vuosina 1955–1978[5], Jyväskylän liike- ja virkanaisten liiton puheenjohtaja vuosina 1951–1961 ja Suomen soroptimistiunionin presidentti vuosina 1966–1968.[1] Vuodesta 1991 hän oli Suomen museoliiton kunniajäsen.[6]
Valjakka osallistui Keski-Suomen maakuntahengen ja kulttuurielämän kehittämiseen.[2] Hän kuului kilpailulautakuntaan, joka valitsi Keski-Suomen vaakunan vuonna 1951.[7] Hänelle myönnettiin vuonna 1982 Jyväskylä-mitali.[8]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639 (Aina Lähteenojan ja Kalevi Virkkalan kanssa), 1949
- Jyväskylän kaupungin rakennukset ja asukkaat 1837–1880, lisensiaattityö, 1970
- Jyväskylän arkkitehtuuria, 1982
Valjakka kirjoitti myös useita lukuja 1940–1980-luvulla julkaistun Keski-Suomi-tietokirjasarjan eri osiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Kuka kukin on 1978, s. 1046 Runeberg.org.
- ↑ a b c d e f g h Anja Penttinen: Museonjohtaja Sirkka Valjakka (tilaajille) Helsingin Sanomat 26.5.1996. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ a b c d Museonjohtaja Sirkka Valjakka Keski-Suomen museo. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ a b Anne-Maija Malmisalo-Lensu: Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928–1958, s. 98–99. Taidehistorian pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2015. Tutkielman verkkoversio
- ↑ Arja Kohvakka-Viinanen: Kotiseututyö Jyväskylässä: Jyväskylä-Seuran historiaa ja toimintaa, s. 56. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2022. Teoksen verkkoversio
- ↑ Järjestöt: Rovaniemen kaupunginjohtaja... (tilaajille) Helsingin Sanomat 17.5.1991. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen liitto. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Vuoden 2020 Jyväskylä-mitali luovutettiin Tanssisali Lutakolle ja Lutakon keikat järjestävälle Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmulle Jyväskylän kaupunki 11.1.2021. Viitattu 19.3.2024.
|
