Kuopion museo
| Kuopion museo | |
|---|---|
 Kuopion museo vuonna 2012 |
|
| Tyyppi | kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen museo |
| Perustettu | 1907 |
| Sijainti | Kuopio |
| Vierailijoita vuodessa | 33 387[1] |
| Johtaja |
Merja Heiskanen (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Pertti Renvall (Kuopion luonnontieteellinen museo)[2] |
| Kotisivut | https://kuopionmuseo.fi/ |
| Kuopion museotalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kauppakatu 23 |
| Sijainti | Kuopio |
| Rakennustyyppi | museorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Suunnittelija | J. V. Strömberg |
 |
|
Kuopion museo on vuonna 1907 Kuopioon Snellmaninpuiston, entisen Kustaantorin reunaan valmistunut jugend-tyylinen museorakennus.[3] Kuopion museo on Suomen kolmanneksi vanhin museorakennus Helsingin Ateneumin (1887) ja Turun taidemuseon (1904) jälkeen. Siinä on kansallisromanttisia piirteitä, ja se on saanut ulkomuotoonsa vaikutteita suomalaisista linnoista, kuten Olavinlinnasta ja Viipurin linnasta.[4] Arkkitehtina toimi merkittävän osan Kuopion 1900-luvun vaihteen julkisista rakennuksista suunnitellut J. V. Strömberg. Rakennus luovutettiin käyttöönsä 2. heinäkuuta 1907.
Kuopion museossa sijaitsevat Kuopion luonnontieteellisen museon ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon näyttelytilat.[5] Rakennuksessa toimi myös kaupunginkirjasto, kunnes viereiselle tontille nousi pitkän kädenväännön jälkeen vuonna 1967 uusi kirjastotalo. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toimii myös Pohjois-Savon maakuntamuseona, joka on yksi Suomen maakuntamuseoista.
Museo on suljettu vuonna 2018 alkaneen peruskorjauksen ajaksi. Samalla museo yhdistetään viereiseen kirjastoon. Kokonaisuuden on tarkoitus aueta yleisölle kesällä 2021.[6]
Sisällysluettelo
Häkä-mammutti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuopion museon kestovetonaula on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut ennallistettu Häkä-mammutti. Installaatio valmistui luonnontieteellisen museon perusnäyttelyiden uusimisen yhteydessä vuonna 1999. Avajaisia vietettiin 3. kesäkuuta 1999. Avaajana toimi aiemmin Kuopion kaupunginjohtajana toiminut, silloinen sisäministeri Kari Häkämies, jolta mammutti sai myös nimensä. Villamammuttien kerrotaan eläneen aikoinaan myös Kuopion seudulla. Häkä-mammutin tarkkana esikuvana on ollut Lenajoen laaksosta paikallisen metsästäjän ja norsunluunkerääjän O. Šumahovin 1799 löytämän hyväkuntoisen jäätyneen mammutin ruho. Sen arveltiin olevan noin 30-vuotias ja painaneen 5 000–5 500 kiloa. Säkäkorkeus oli yli kolme metriä. Mammutin toteutti konservaattori ja taiteilija Eirik Granqvist.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riekki, Helena: Kuopion kaupungin rakennushistoria – Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kuopion historia 6. Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-293-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuopion kaupungin museoilla takana jälleen huippuvuosi, kokonaiskävijämäärä yli 78 000, Kuopion museo 21.1.2019 Viitattu 7.9.2019
- ↑ Yhteystiedot Kuopion museo, Viitattu 7.9.2019
- ↑ Kuopion museo -rakennus 100 vuotta vuonna 2007 kuopionmuseo.fi. 2007. Kuopionmuseo.fi. Viitattu 21.4.2009.
- ↑ Tapio Laaksonen: Kuopion museo 100 vuotta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
- ↑ Kuopionmuseo.fi Viitattu 21.4.2009.
- ↑ Uudistuva museo-kirjasto Kuopio.fi. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Juvonen-Papayiannakis, Eira: Häkä-mammutti juhlii 10 vuottaan. Savon Sanomat, 1.6.2009, s. 13.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
