Werner Hacklin

Otto Werner Hacklin (5. elokuuta 1880 Pori – 5. marraskuuta 1958 Cardiff, Iso-Britannia) oli suomalainen kauppaneuvos, ahtausliikkeen omistaja ja laivanvarustaja.

Porin Reposaaressa syntyneen Hacklinin vanhemmat olivat majakanvartija Anton Hacklin ja Flora Törnqvist. Hän oli siirtolaisena Yhdysvalloissa 1902–1905 ja palattuaan Suomeen hän perusti veljensä Emilin kanssa Reposaareen Laivantäyttämisliike Veljekset Hacklin (Stufverifirma Bröder Johan Emil och Otto Werner Hacklin) -nimisen huolinta-alan yrityksen. Tästä yrityksestä kehittyi yksi Suomen suurimpia alan yrityksiä joka toimii nykyään Oy Hacklin Ltd-nimisenä.

Laivanvarustajana

Hacklin ryhtyi laivanvarustajaksi vuonna 1915, kun hän hankki Carrie-nimisen höyrylaivan Tukholmasta. Laiva kuljetti Birgit-nimisenä vehnää Mäntyluodon satamasta Tukholmaan ja paluulastina kappaletavaralastia. Birgit joutui kuitenkin saksalaisen sukellusveneen upottamaksi Pohjanlahdella 6. marraskuuta 1915. Seuraavan aluksensa Hacklin hankki vasta syksyllä 1916. Vuosien 1916–1932 aikana Hacklin omisti yhteensä 13 purjealusta, jotka olivat pääosin kaljaaseja. Laivat veivät puutavaraa Suomesta Itämeren alueen maihin ja Englantiin sekä toivat paluulastina kappaletavaraa.

1930-luvulla Hacklin osti Pohjanmeren rannikkovaltioista vanhoja höyryrahtilaivoja joita sai silloin ostaa edullisesti. Nämä laivat nimettiin Suomessa Hacklinin perheenjäsenten mukaan ja nimen perään lisättiin h-kirjain esim. Otto H, Betty H ja Verna H. Laivoja oli kaikkiaan 13 ja viimeinen niistä Verna H myytiin romutettavaksi 1959. Laivat veivät Suomesta puutavaraa, selluloosaa ja paperia sekä toivat maahan etenkin kivihiililasteja.

Hacklin omisti myös Santtu, Hansu ja Jurkka-nimiset satamahinaajat jotka toimivat Mäntyluodon ja Reposaaren satamissa.

Reposaaren Konepaja Oy

Hacklin osti 1925 konkurssiin menneen vuonna 1916 perustetun Reposaaren Moottoritehdas Oy:n konepajan ja telakan. Telakalla korjattiin aluksi pääasiassa Hacklinin omia laivoja mutta 1941 siellä rakennettiin myös Werner H -niminen rahtilaiva Hacklinin varustamolle. Sodan jälkeen joulukuussa 1945 Hacklinin konepaja sai rakennettavakseen 25 1 000 tonnin komposiittiproomua jotka menivät sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Ensimmäinen näistä proomuista valmistui lokakuussa 1946 ja niiden toimitukset jatkuivat vuoteen 1952 saakka. Konepaja teki lisäksi laivakorjauksia ja alihankintatöitä muille telakoille. Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta SOTEVA tilasi konepajalta myös useita kalastustroolareita. Konepajan työntekijämäärä kohosi sotakorvaustöiden ansiosta noin 60:stä parhaimmillaan 300:aan.

Sotakorvaustöiden päätyttyä Reposaaren Konepaja Oy:ksi vuonna 1950 muutettu telakka toimitti Neuvostoliittoon 25 teräsproomua ja suoritti laivakorjauksia. Työntekijämäärä vakiintui noin 200 tienoille. Vuonna 1957 konepaja sai uuden 14 aluksen tilausken Neuvostoliitosta, näistä 13 oli proomuja. Hacklinin kuoleman jälkeen Reposaaren konepaja jatkoi laivojen rakentamista aina vuoteen 1975 jolloin konepajan 1973 ostanut Rauma-Repola Oy keskitti toimintonsa Mäntyluotoon ja lopetti Reposaaren telakan. Santtu on nykyään museolaivana Porin Reposaaressa.

Muuta

Hacklin harjoitti myös puutavara- ja polttoainekauppaa, lentorahtihuolintaa ja maantiekuljetuksia. Yritykseen kuului myös Hacklinin Matkakulma -niminen matkatoimisto. Werner Hacklin oli Porin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1921 ja hän toimi Tanskan varakonsulina vuosina 1926–1958. Kauppaneuvoksen arvon Hacklin sai 1931. Vuonna 1956 Hacklin perusti Werner Hacklinin säätiön, joka jakaa apurahoja kotimaisiin kohteisiin.

Werner Hacklin on haudattu Poriin Reposaaren hautausmaalle. Hänen Nuorukainen ja ankkuri -nimisen hautamuistomerkkinsä on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Hacklinin varustamoiden laivoja

Laivan nimi	Omistusaika	Tyyppi	Rakennusvuosi	Rakennuspaikka	Romutettu	Kantavuus tn	Muuta
Kaljaasi Voitto	1921	kaljaasi					puualus
Kaljaasi Emma	1921	kaljaasi	1875	Eckenan telakka, Ruotsi			puualus, korjattu 1921 Porin mek. konepajalla
Parkki Karhu	1924–1926	parkki	1876	Liverpool, Englanti			rautarunkoinen alus, myyty 1926 Gustav Erikssonille
Kaljaasi Smaragd	1928–1929	kaljaasi	1900	Lemland			puualus, korjattu 1922 Pyhäranta
S/S Otto H	1932–1951	rahtihöyrylaiva	1897	Flensburg	1952 Savona	3 100	entinen Helga Ferdinand
S/S Verna H	1933–1939, 1945–1959	rahtihöyrylaiva	1900	Fredrikstad	1959 Helsingin Romuliike, Helsinki	1 500	entinen Elvi, Saksan takavarikoimana 1939–1942, Suomen hallituksen käytössä 1942–1945
S/S Betty H	1933–1942	rahtihöyrylaiva	1902	Whitby, Englanti	1942 torpedoitiin Ahvenanmerellä	3 946	entinen Kirktown
S/S Aune H	1934–1957	rahtihöyrylaiva	1905	Rotterdam		3 300	entinen Graafjeld
S/S Flora H	1935–1947	rahtihöyrylaiva	1899	Flensburg		3 000	entinen Jupiter
S/S Anton H	1936–1940	rahtihöyrylaiva	1913	Middlesborough		2 300	entinen John Shaw
S/S Kalle H	1937–1939	rahtihöyrylaiva	1904	Antwerpen	1942 upposi lentopommituksessa Välimerellä ollessaan matkalla Napolista Tripoliin	2 000	entinen Adrien de Montgolfier, myytiin 1939 Genovaan Italiaan ja sai nimen Carbonia
S/S Jussi H	1937–1942	rahtihöyrylaiva	1910	Dunkerque	1942 torpedoitiin Pohjanlahdella	3 200	entinen Ospringe
S/S Edith H	1940–1946	rahtihöyrylaiva	1905	West Hartlepool		6 180	entinen Aristides L. Goulandris
S/S Riitta H	1942–1952	rahtihöyrylaiva	1901	Stavanger		1 000	entinen Snaefell
M/S Werner H	1942–1944	rahtimoottorilaiva	1941	Pori		400
S/S Halvar H	1944–1952	rahtihöyrylaiva	1907	Newcastle	1953 Charlestown Metal Industries	2 000	entinen Otto, omistaja Helsingin Lloyd Oy 1933–1944
M/S Kirsti H	1954–1967	rahtimoottorilaiva	1925	Nakskov, Tanska	1973 Burriana, Espanja	6 585	entinen Norseman, Hacklinin varustamon viimeinen laiva, myytiin 1967 Kreikkaan
M/S Werner H	1954–1959	rahtimoottorilaiva	1926	Göteborg		6 900	entinen Norseman
M/S Otto H	1956–1959	rahtimoottorilaiva	1922	Malmö	1959 Helsingin Romuliike, Helsinki	7 000	entinen Angra, omistaja Suomen Etelä-Amerikan Linja Oy 1947–1955

Lähteet

• Pirita Frigren: Kauppaneuvos Werner Hacklin (1880–1958). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
• Seppo Salosen merihistoria-sivut: Werner Hacklinin laivat (Arkistoitu – Internet Archive)
• Petri Sipilä: Reposaaren Konepaja – laivanrakennuksen kolme vuosikymmentä^{[vanhentunut linkki]}
• Satakunnan Museo: Hacklin 100 vuotta maalla ja merellä näyttely Satakunnan Museossa 29.8.–28.9.2008^{[vanhentunut linkki]}
• Satakunnan Museo: Santtu-hinaajan pienoismalli^{[vanhentunut linkki]}
• Suomen Kauppalaivastotetokanta : Hacklinin laivoja
• Åånimeri-sivusto : Hacklinin laivoja (Arkistoitu – Internet Archive)