Niilo Honkala
| Niilo Honkala ent. Rautell | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. lokakuuta 1906 Jokioinen |
| Kuollut | 12. tammikuuta 1994 (87 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | professori (vuodesta 1983) |
| Poliitikko | |
| Puolue | Kokoomus |
| Asema | Kokoomuksen puoluesihteeri (1946-1957), kansanedustaja (1945–1958) |
| Vaalipiiri | Turun eteläinen vaalipiiri |
| Koulutus | fil.maisteri |
| Tutkinnot | Turun yliopisto |
Niilo Mikael Honkala ent. Rautell (3. lokakuuta 1906 Jokioinen – 12. tammikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen toimitusjohtaja, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosina 1945–1958. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1983.[1]
Honkala kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1928 Turun suomalaisesta lyseosta. Filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi hän valmistui vuonna 1935 Turun yliopistosta. Vuosina 1937-1938 hän toimi Lahden vuoden 1938 MM-hiihtojen pääsihteerinä. Sen jälkeen hän siirtyi matkailujärjestöjen ja edelleen Turun kaupungin palvelukseen. Hän oli Kokoomuksen puoluesihteeri vuosina 1946-1957 ja Nykypäivä-lehden päätoimittaja vuosina 1955-1962. Kunnallispoliitikassa hän oli mukana Turussa ollen jäsenenä kaupunginvaltuustossa vuosina 1945-1953. Honkala oli presidentin valitsijamies vuosien 1950 ja 1956 vaaleissa.[1] 1970-luvulla Honkala toimi Vapaan koulutuksen tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Säätiö vastusti peruskoulu-uudistusta[2].
Niilo Honkala johti talvisodassa Koski Tl:n miehistä koottua komppaniaa (3./JR 14), joka osallistui ankariin puolustustaisteluihin Muolaanjärvellä ja Summassa. Jatkosodan alussa kapteeni Honkala toimi JR 35:n valistusupseerina, kunnes hänestä 3.10.1941 – 35-vuotispäivänään – tuli Kenjakan harjanteilla Itä-Karjalassa niin kutsutun Loimaan pataljoonan (III/JR 35) komentaja. Kenjakan lisäksi Loimaan pataljoona taisteli Honkalan johdolla Mäntyselässä, Karhumäessä, Krivillä, Poventsassa, Stalinin kanavalla ja Seesjärvellä. Honkala johti Loimaan pataljoonaa lokakuuhun 1943 saakka, jonka jälkeen hän toimi JR 35:n esikuntapäällikkönä ja rykmentin II pataljoonan komentajana. Majuriksi 14. maaliskuuta 1944 ylennetty Honkala oli pataljoonansa kanssa siirtymässä kohti Kannaksen ratkaisutaisteluita, kun hän joutui 22. kesäkuuta 1944 Soutjärvellä liikenneonnettomuuteen, joka vei hänet useiksi viikoiksi Sotasairaalaan, mistä hän palasi Ihantalaan elokuun puolivälissä, nyt rykmenttiupseeriksi. Reserviläisenä Honkala kotiutettiin palveluksesta 4. lokakuuta 1944.[3]
Honkalan vanhemmat olivat maanviljelijä Nikolai Rautell ja Ida Vilhelmina Pyhkö. Honkala oli naimisissa Vuokko Mirjam Mikolan kanssa vuodesta 1938 lähtien.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Niilo Honkala. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Okkonen, Ville: Peruskoulua vastaan – yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966-1975. Turku: Turun yliopisto, 2017. ISBN 978-951-29-6973-9. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Honkala, Niilo - etulinjasta eduskuntaan kokoomus.net. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 5.4.2021.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||