Margit Borg-Sundman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Margit Borg-Sundman vuonna 1965.

Margit Rode Sofia Borg-Sundman (16. lokakuuta 1902 Turku10. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja kansakoulunopettaja, joka toimi vuosina 19481953 ja 19581969 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana.[1]

Turussa syntyneen Borg-Sundmanin vanhemmat olivat kirkkoherra Nathanael Borg ja Elin Fanny o.s. Calonius. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1921 ja opiskeli myös Yhdysvalloissa, jossa hän suoritti B.A.-tutkinnon 1926. Hän suoritti Columbia Universityssa sosiaalityöntekijän tutkinnon ja valmistui Suomessa filosofian maisteriksi 1932.

Borg-Sundman valittiin eduskuntaan ensin Uudenmaan läänin vaalipiiristä ja sitten Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä neljään otteeseen 1950–1960-luvuilla. Hän oli Kuusankosken kunnanvaltuuston ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Lisäksi hän toimi Kansainvälisen naisten liiton varapresidenttinä ja oli aktiivinen toimija Moraalisen varustautumisen piirissä.[2]

Borg-Sundman oli mukana myös Kokoomuksen eduskuntaryhmän tekemässä kantelussa Hannu Salaman romaanista Juhannustanssit ja mainitsi asiasta syntyneessä eduskuntakeskustelussa myös Ylioppilaslehdessä esiintyneen vastaavanlaisen kirjoittelun ”sairaana ilmiönä”. Borg-Sundmanin mukaan eduskuntakyselyn kärki ei suuntautunut yksinomaan Salaman kirjaa vastaan, vaan ”aikamme moraalista nihilismiä” vastaan ja ”koko siihen seksuaalisuuden ja aineellisuuden, raakuuden ja mauttomuuden ylikyllästämään, käsitteitä hämmentävään ja makua tylsyttävään ilmapiiriin, jonka olemme antaneet kasvaa nuorisomme ympärille alkaen eräistä televisioesityksistä, filmeistä, mainoksista, roskalehdistä, jopa kirjallisuudesta ja oman elämämme laadusta”.[3] Yleisradion Kotikatsomo-sarjan kaksiosaisessa, Salamasodaksi kutsutusta kulttuurikiistasta kertovassa TV-elokuvassa Katso ihmistä Heidi Krohn näyttelee eduskuntakyselyyn aloitteen tehneen kansanedustaja Margit Borg-Sundströmin roolin.[4]

Margit Borg-Sundman julkaisi muistelmateokset Setä Samulin ylioppilaana (1930), Jännittävä on elämä (1966), Uusia uria aukomassa (1969), Rajoja ja rajanylityksiä (1971) sekä Yhden naisen sota (1977).

Borg-Sundmanin puoliso oli vuodesta 1945 alkaen Johannes Valdemar Sundman. Borg-Sundmanin sisaria olivat arkkitehti Elsi Borg ja taidegraafikko Ester Borg. Hänen veljensä oli arkkitehti Kaarlo Borg sekä veljenpoikia oopperalaulaja Kim Borg, arkkitehti Olli Borg ja säveltäjä ja musiikkituottaja Jaakko Borg.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korppi-Tommola, Aura: ”Borg-Sundman, Margit (1902–1992)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 755–757. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
  2. MRA
  3. Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1966, s. 265–266. Otava 1965, Helsinki.
  4. Kotikatsomo: Katso ihmistä 1–2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.