Erkki Leikola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Leikola vuonna 1964

Erkki Ensio Leikola (vuoteen 1906 Leidenius; 14. elokuuta 1900 Artjärvi[1]29. heinäkuuta 1986 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, farmaseuttisen kemian professori, yritysjohtaja ja poliitikko.[3]

Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leikolan vanhemmat olivat kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius ja Matilda Lovisa Landén[2] ja sisar Laimi Leidenius.[3] Hänen puolisonsa vuodesta 1934 oli Eino Suolahden tytär Elli Suolahti,[2][4] professori Anto Leikola on heidän poikansa. Leikola tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1918,[1] valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1927 ja väitteli tohtoriksi 1929, mutta oli jo vuodesta 1924 Helsingin yliopiston kemian laitoksen palveluksessa.[2] Hän oli yliopiston farmaseuttisen kemian ylimääräinen professori ja farmaseuttisen laitoksen johtaja vuodesta 1941 ja varsinainen professori vuodesta 1961. Leikola oli lääketehdas Orionin toimitusjohtajana 1933–1951. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäeverstiluutnantti (1941).[1]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leikola oli eduskunnan jäsen 1945–1951, 1954–1962 kokoomuksesta valittuna. Pankkivaltuusmies hän oli 1945–1951 ja 1954–1958.[3] Leikola toimi myös tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuodesta 1945.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 349-350. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. a b c d Erkki Leikola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, p. 435. Otava 1968.
  4. Leikola, Anto: Nenno Suolahti, aikansa kulttuuripersoonallisuus (Kopio: Archive.org.) Tyrvännön joulu 2001. Viitattu 29.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leikola, Anto: Leikola, Erkki (1900–1986). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.