Juuso Häikiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juuso Häikiö (2. maaliskuuta 1917 Muhos5. joulukuuta 2003 Kuopio) oli suomalainen varatuomari, hovioikeudenneuvos ja everstiluutnantti evp. Hän oli kokoomuksen kansanedustajana yli 20 vuoden ajan, joista 12 vuotta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Häikiön vanhemmat olivat maanviljelijä Iivari Häikiö ja emäntä Henrika Heikkinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1935 ja valmistui kadettikoulusta 1939. Sotavuosien jälkeen hän suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän oikeustutkinnon 1947 ja sai varatuomarin arvon 1950. [1]

Sotavuosina Juuso Häikiö oli pioneeripataljoonan nuorempana upseerina ja joukkueenjohtajana 1939, komppanianpäällikkönä 1939–1941 ja Pioneeripataljoona 12:n komentajana 1941–1944. Sodan päätyttyä hän oli vielä Pioneerikoulun asentajalinjan johtajana ja koulunjohtajana Korialla 1944–1947. Oikeustieteen opinnot suoritettuaan Häikiö oli aluksi Mäntyharjun tuomiokunnan apulainen 1948 ja Mikkelin tuomiokunnan notaari 1949. Hän toimi Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa viskaalina 1950–1957, sihteerinä 1957–1958, alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksena 1958–1962 sekä vuodesta 1962 ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvoksena.[1]

Häikiö oli kansanedustajana vuosina 1962–1983 Kuopion läänin vaalipiiristä. Hän oli eduskunnan toinen varapuhemies 1979–1983 sekä puheenjohtajana perintölakivaliokunnassa 1964 ja perustuslakivaliokunnassa 1966–1978. Häikiö oli valtakunnanoikeuden jäsenenä 1974–1986. Hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana sekä valtiopäiväjärjestyksen kehittämiskomitean puheenjohtajana 1968–1969 ja valtiosääntökomitean puheenjohtajana 1970–1974.

Siveellisyysrikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä vuonna 1970 Häikiö vastusti avioliitossa tapahtuvien väkisinmakaamisten kriminalisointia, sillä hänen mukaansa se olisi ollut ”pohjoismaisen oikeuskäsityksen vastaista”.[2] Häikiön näkemyksen mukaan rikoslaki sisälsi jo tarvittavat keinot puuttua väkisinmakamisiin: "pahoinpitelysäännökset ovat aina käytettävissä, jos avioliitossa tapahtuu pahoinpitelyä".[2]

Häikiö oli presidentin valitsijamies vuosien 1968, 1978 ja 1982 presidentinvaaleissa ja hän oli Kuopion kaupunginhallituksen jäsen ja Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häikiö oli naimisissa kolme kertaa ja jäi leskeksi kahdesti. Hänellä oli neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan ja kaksi toisesta. Ensimmäinen puoliso oli englannin ja ruotsin kielen lehtori Helena Maria Jauhiainen 1942–1965, toinen farmaseutti Pirkko Inkeri Pasanen (ent. Lappalainen) 1968–1984 ja kolmas puoliso vuodesta 1985 kirjanpitäjä Eeva Kaarina Peltomäki. Historiantutkija Martti Häikiö on hänen poikansa ja dramaturgi Kristiina Lyytinen hänen tyttärensä.[1]


Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Onko perustuslakeja muutettava? Kirjayhtymä 1974
  • Juuson kirja: ajatuksia, muistelmia, juttuja, muistelmateos. 1995
  • Pioneeripataljoona 12:n kirja. Kuopio 1996

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuka kukin on 1978, sivu 262. Runeberg.org.
  2. a b Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 24. marraskuuta 1970. HE 52/1970. s. 2133.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]