Juha Vikatmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juha Ville Vikatmaa
Henkilötiedot
Syntynyt17. toukokuuta 1941
Helsinki,
Kuollut2. joulukuuta 1974 Kustavi (33 vuotta)
Poliitikko
Puolue Kokoomus
Asema kansanedustaja (1970-1974)
kaupunginvaltuutettu (1968-?)
Vaalipiiri Varsinais-Suomen vaalipiiri
Kotipaikka Turku
Puoliso Tuija Simell (1966-1972)
Eeva Kuuskoski (1973-1974)[1]

Juha Ville Vikatmaa (17. toukokuuta 1941 Helsinki2. joulukuuta 1974 Kustavi) oli suomalainen poliitikko ja kokoomuslainen kansanedustaja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vikatmaa valmistui ylioppilaaksi vuonna 1960, oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1964 ja lisensiaatiksi 1966 sekä sai varatuomarin arvon vuonna 1968. Oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1970 väitellyt Vikatmaa toimi kokoomuksessa niin kutsuttujen remonttimiesten ideologisena johtajana. Tämän mukaisesti hän pyrki aktiivisesti luomaan kontakteja neuvostoliittolaisiin ja onnistukin muun muassa Felix Karasevin kohdalla. Kansanedustajana Vikatmaa edusti Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Kun eduskunta oli vuonna 1973 hyväksynyt poikkeuslain presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämiseksi, Vikatmaa vaati Kokoomuksen puheenjohtajaa Harri Holkeria erottamaan puolueesta poikkeuslakia vastustaneet oikean laidan edustajat, muiden muassa Tuure Junnilan, Pentti Mäki-Hakolan ja Raimo Ilaskiven siinä kuitenkaan onnistumatta.[2]

Poliittisen uransa ohella hän toimi rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessorina Turun yliopistossa vuodesta 1972. Vikatmaan lupaava ura katkesi yllättäen itsemurhaan vuonna 1974[3].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Vikatmaan toinen puoliso (vuodesta 1973) oli lastenlääkäri Eeva Kuuskoski, josta tuli myöhemmin myös tunnettu poliitikko ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesien saastuminen rikosoikeudellisena ongelmana. Helsinki: Suomen lakimiesliiton kustannus, 1973. ISBN 951-640-015-9.
  • Porvarillisen ideologian suunta. Helsinki: Kansallinen kokoomus, 1974.
  • Porvarin puheenvuoro. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01463-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Vikatmaa. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Nummivuori, Petri: Juha Vikatmaa (biografia) nummivuori.blogspot.com. 22.12.2008. Viitattu 5.10.2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Porvallisen työn arkisto: elämäkerta-artikkelit; Vikatmaa, Juha Ville, julkaistu 22.12.2008 (Viitattu 11.6.2022)
  2. Petri Nummivuori: Oikeistolainen: Tuure Junnilan elämäkerta, s. 261–262. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2009.
  3. Juhani Suomi (toim.): Urho Kekkosen päiväkirjat 3, '69-'74, s. 440. Otava, 2003.