Työuupumus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Burnout” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Työuupumusta esittävä pilapiirros: (Lääkäri) Öh... Taidatte olla loppuunpalanut. (Potilas) Köh köh.

Työuupumus (engl. burnout) eli loppuunpalaminen on työhön liittyvä stressioireyhtymä, joka häiritsee täysipainoista työstä suoriutumista. Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys (ekshaustio), kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja alentunut aikaansaamisen tunne. Muita yleisiä oireita ovat vatsaoireet, päänsärky ja unettomuus[1].tarvitaan parempi lähde Työuupumus syntyy pitkään jatkuneesta altistumisesta työperäiselle stressille[2]. Sen kehittymiseen vaikuttavat työntekijän tavoitteet, työpaikan työolosuhteet sekä molempien stressinhallintakeinot. Työssä erityisesti työn vaatimusten ja resurssitekijöiden epäsuhta altistaa uupumiselle.

Työuupumus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden mukaan mielenterveysongelma.[3] Työuupumusta ei pidetä kuitenkaan Suomessa itsenäisenä sairautena vaan pelkkänä oireena, minkä vuoksi vakuutusoikeuden alainen Kansaneläkelaitos ei hyväksy työuupumusta sairausloman syyksi. Työtuomioistuin on tästä huolimatta velvoittanut työnantajan maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa myös pelkän työuupumusdiagnoosin perusteella[4].

Suomessa sairauslomatodistukseen merkitään yleensä työuupumuksen sijaan diagnoosiksi masennus eli depressio, jonka Kela hyväksyy sairausloman perusteeksi.[5] Työuupumus kuitenkin ilmoitetaan diagnoosin yhteydessä lisäkoodilla (ICD-10: Z73.0), joka kertoo, että henkilöllä on elämäntilanteen hallintaan liittyvä ongelma[6].

Työuupumuksen yhtenä merkittävänä syynä pidetään työtuntien liiallista määrää.[7] Suomen Lääkärilehden entinen päätoimittaja Ilkka Vartiainen esitteli työuupumuksen käsitteen suomalaisille vuonna 1984[8]. Käsite on hämmästyttävän nuori ottaen huomioon sen, että työtuntien määrä on vähentynyt merkittävästi historian saatossa.

Työuupumuksen esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuupumuksen esiintyvyydestä on saatu hieman erilaisia tuloksia eri tutkimuksissa. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen perusteella naisista 24 prosentilla esiintyy lievää ja kolmella prosentilla vakavaa työuupumusta ja miehistä 23 prosentilla lievää ja kahdella prosentilla vakavaa työuupumusta[3]. Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan naisista 21 prosentilla esiintyy lievää ja kuudella prosentilla vakavaa työuupumusta ja miehistä 16 prosentilla lievää ja neljällä prosentilla vakavaa työuupumusta[9].

Työntekijät kärsivät toimihenkilöitä useammin työuupumuksesta. Seitsemän prosenttia työntekijöistä kärsii vakavasta työuupumuksesta ja kaksikymmentä prosenttia lievästä työuupumuksesta. Ylemmistä toimihenkilöistä viisi prosenttia kärsi vakavasta työuupumuksesta ja yhdeksäntoista lievästä. Alemmilla toimihenkilöillä vastaavat luvut olivat viisi ja neljätoista prosenttia.[9]

Ruotsissa sairaslomalle työuupumuksen vuoksi jääneitä tilastoidaan toisin kuin Suomessa, koska sairautta pidetään siellä pätevänä sairausloman perusteena[10]. Diagnoosinimikkeenä käytetään akuuttia stressireaktiota, ja se oli vuonna 2017 Ruotsin yleisin sairauspoissaolon syy. Työuupuneiksi diagnosoitujen määrä kasvoi Ruotsissa 73 prosenttia vuosina 2014–2015. Alle 30-vuotiaat naiset muodostavat suurimman potilasryhmän.[11]

Työuupumuksen oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys (ekshaustio), kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja alentunut aikaansaamisen tunne[1]. Oireet voidaan jakaa tunneperäisiin (mm. ahdistus), ajatusperäisiin (mm. avuttomuus), sekä fyysisiin (mm. vatsaoireet, päänsärky ja unettomuus), käyttäymisperäisiin (mm. impulsiivisuus) ja motivaatioperäisiin oireisiin (mm. ihanteiden menetettäminen). Maslach (ym. 2001) korostaa neljää tunnusmerkkiä, jotka ovat emotionaalinen uupumus, depersonalisaatio (etäisyyden otto muiden esineellistäsellä), heikentynyt ammatillinen itsetuntoj ja kyynystyminen. Frustraatio-aggressio-hypoteesin mukaan (vrt. Berkowitz 1989) tilanteen hallinnan puutteen vuoksi henkilö rupeaa ahdistumaan ja muuttuu turhautuneena epävakaaksi. Lisäksi tilanne heijastuu ympäristöön ja aiheuttaa vuorovaikutusongelmia.

Työuupumuksen fysiologiset syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkittyneen työperäisen stressin uskotaan vaikuttavan haitallisesti terveyteen, koska se johtaa elimistön ennenaikaiseen kulumiseen. Työperäinen stressi saattaa johtaa biologisen vanhenemisen kiihtymiseen ja on viitteitä siitä, että solujen ennenaikainen vanheneminen telomeerien lyhenemisen seurauksena olisi yksi osa tätä prosessia. Uupumukseen johtavan kroonisen työperäisen stressin on todettu korreloivan voimakkaasti veressä olevien elimistön immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen telomeerien lyhentymisen kanssa myös niillä potilailla, jotka eivät kärsi masennuksesta, ahdistushäiriöistä tai alkoholin liikakäytöstä.[12]

Hoito ja torjuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin teorioiden mukaan ikä voi vaikuttaa siihen, mitkä tekijät työssä koetaan uuvuttavina. Esimerkiksi vanhemmille työntekijöille liika vaihtelu tai nuoremmille liian kova vaatimustaso voi altistaa uupumukselle.[13] Verkosto löytyy Mielenterveystalon uupumuksen omahoito-ohjelma (https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietoa_oireista/Pages/uupumus.aspx), jonka toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilaisen haastattelu. Prisma Studio, Jakso 26: Kiireessä pää käy ylikierroksilla. Ensiesitys 22.10.2013 klo 20.00. Yle TV1.
  2. Kirsi Ahola, Ilari Sirén, Mika Kivimäki, Samuli Ripatti, Arpo Aromaa, Jouko Lönnqvist, Iiris Hovatta: Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study PLOS One. 11.7.2012. (englanniksi)
  3. a b Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Sivu 96. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1
  4. Burn out – Loppuunpalaminen – Sairausajan palkka – Tulkinta Finlex. 14.12.1998. Työtuomioistuin, Oikeusministeriö. Viitattu 12.6.2016. Työtuomioistuimen päätös 1998-74
  5. Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  6. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681
  7. https://yle.fi/uutiset/3-10513671
  8. Lääkäri antoi borrelioosille kasvot. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 16.5.2010, s. C 9. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study. 11.7. 2012. Kirsi Ahola, Ilari Sirén, Mika Kivimäki, Samuli Ripatti, Arpo Aromaa,Jouko Lönnqvist,Iiris Hovatta. http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0040186
  10. Fortfarande ingen sjukpenning för långvarig utmattning i Finland - Stressläkaren: “Vi är inte skapade för ett sånt här samhälle rent biologiskt” svenska.yle.fi. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  11. Utmattningssyndrom är en allvarlig sjukdom Motivation.se. Viitattu 4.8.2020.
  12. Ahola et al: Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study. Plos One 11.7. 2012. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0040186
  13. Nuori nauttii töissä vaihtelusta, vanha taitojen käyttämisestä, Työpiste-verkkolehti 7.11.2013. http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Nuori_nauttii_toissa_vaihtelusta_vanha_taitojen_kayttamisesta.aspx

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rissa, Kari: Tulosta ja hyvinvointia. Druvan-malli. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, 2007. ISBN 9789518103151.
  • Tamminen, Juhani: Takaisin peliin. Näin selvisin työuupumuksesta. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-208-551-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]