Työuupumus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työuupumus (engl. burnout) eli loppuunpalaminen on työhön liittyvä stressi-oireyhtymä, joka häiritsee täysipainoista työstä suoriutumista. Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys (ekshaustio), kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja alentunut aikaansaamisen tunne. Muita yleisiä oireita ovat vatsaoireet, päänsärky ja unettomuus[1]. Työuupumus syntyy pitkään jatkuneesta altistumisesta työperäiselle stressille[2]. Sen kehittymiseen vaikuttavat työntekijän tavoitteet, työpaikan työolosuhteet sekä molempien stressinhallintakeinot. Työssä erityisesti työn vaatimusten ja resurssitekijöiden epäsuhta altistaa uupumiselle. Työntekijät kärsivät työuupumuksesta toimihenkilöitä yleisemmin[3].

Työuupumus ei ole sairaus. Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, eikä Kansaneläkelaitos hyväksy työuupumusta sairausloman syyksi. Työuupumuksen sijaan diagnoosiksi merkitään masennus eli depressio.[4] Työuupumus kuitenkin ilmoitetaan diagnoosin yhteydessä lisäkoodilla (ICD-10: Z73.0), joka kertoo, että henkilöllä on elämäntilanteen hallintaan liittyvä ongelma[5]. Työtuomioistuin on kuitenkin velvoittanut työnantajan maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa myös pelkän työuupumusdiagnoosin perusteella[6].

Hoito ja torjuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuupumusta ehkäistään huolehtimalla riittävistä voimavaroista ja työn kehittämisestä.

Joidenkin teorioiden mukaan ikä voi vaikuttaa siihen, mitkä tekijät työssä koetaan uuvuttavina. Esimerkiksi vanhemmille työntekijöille liika vaihtelu tai nuoremmille liian kova vaatimustaso voi altistaa uupumukselle.[7] Jo kehittyneestä työuupumuksesta toipumiseksi tarvitaan muutos työtilanteeseen. Yksilön voimavarojen elvyttämiseksi voidaan tarvita lepoa, keskustelutukea ja jopa hoidollisia toimenpiteitä riippuen siitä, kuinka vaikeaksi tilanne on kehittynyt. Pitkään jatkuneeseen työuupumukseen voi liittyä hoitoa vaativia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia. Kela ei korvaa sairauspoissaoloa pelkän työuupumuksen perusteella. Työuupumustapauksia on suositeltavaa käsitellä työterveysneuvottelussa työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa jatkotoimien suunnittelemiseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilaisen haastattelu. Prisma Studio, Jakso 26: Kiireessä pää käy ylikierroksilla. Ensiesitys 22.10.2013 klo 20.00. Yle TV1.
  2. Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study. Kirsi Ahola, Ilari Sirén, Mika Kivimäki, Samuli Ripatti, Arpo Aromaa,Jouko Lönnqvist,Iiris Hovatta. http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0040186
  3. Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study. Kirsi Ahola, Ilari Sirén, Mika Kivimäki, Samuli Ripatti, Arpo Aromaa,Jouko Lönnqvist,Iiris Hovatta. http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0040186
  4. Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  5. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681
  6. Työtuomioistuin: Burn out – Loppuunpalaminen – Sairausajan palkka – Tulkinta 14.12.1998. Oikeusministeriö. Viitattu 12.6.2016. Työtuomioistuimen päätös 1998-74
  7. Nuori nauttii töissä vaihtelusta, vanha taitojen käyttämisestä, Työpiste-verkkolehti 7.11.2013. http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Nuori_nauttii_toissa_vaihtelusta_vanha_taitojen_kayttamisesta.aspx

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rissa, Kari: Tulosta ja hyvinvointia. Druvan-malli. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, 2007. ISBN 9789518103151.
  • Tamminen, Juhani: Takaisin peliin. Näin selvisin työuupumuksesta. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-208-551-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.