Heikki Perhon kotikylä oli KauhanojaLoimaan kunnassa, josta hänen Ypäjältä lähtöisin ollut isoisänsä oli 1890-luvulla hankkinut omistukseensa Perhon tilan.[2] Heikki Perho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1945 Loimaan yhteiskoulusta ja agronomiksi vuonna 1950 Helsingin yliopistosta. Hän toimi maanviljelijänä Loimaan kunnassa ja Ypäjällä vuosina 1949–1991, työskenteli asutusneuvojana Loimaan kauppalassa 1953–1955 ja Loimaan kunnassa 1951–1969, toimi opettajana Loimaan kansalaiskoulussa vuosina 1952–1953 ja 1958–1959 sekä opettajana Loimaan maamieskoulussa vuosina 1959–1963.[1][2]
1960-luvulta alkaen Heikki Perholla oli luottamustoimia ensin maakunnallisella ja sitten valtakunnallisella tasolla sekä maatalouden järjestöissä että puolueessaan Kansallisessa Kokoomuksessa ja lisäksi muun muassa maakuntasuunnittelun ja kunta-alan järjestöissä sekä suomalaisissa maatalouden suuryrityksissä. Loimaan kunnanvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1961–1996 ja puheenjohtaja vuosina 1985–1991. Kunnallispolitiikassa Perhon eräs tärkeä tavoite oli Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin yhdistyminen, joka toteutui vuonna 2005. Kansanedustajana Heikki Perho toimi vuodesta 1975 vuoteen 1991. Tässä hän jatkoi vauraan Loimaan saviseudun kokoomuslaisten viljelijäkansanedustajien sarjaa, johon ennen häntä olivat kuuluneet kunnallisneuvos Kalle SauraPöytyältä ja agronomi Tauno VartiaAlastarolta. Eduskunnassa Heikki Perho toimi pisimpään maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja lakivaliokunnassa ja hänet valittiin myös eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajaksi. Perhon ajamiin maakunnallisiin hankkeisiin kuului muiden muassa Valtion siementarkastuslaitoksen sijoittaminen Loimaalle. Presidentin valitsijamiehenä Perho oli vuosina 1978, 1982 ja 1988.[1][2]
Kotiseututyö ja historia kuuluivat Heikki Perhon harrastuksiin. Hän vaikutti keskeisesti siihen, että vuonna 2005 avattu Suomen maatalousmuseo Sarka sijoitettiin Loimaalle. Hän myös julkaisi kotikylänsä Kauhanojan koulun satavuotishistoriikin ja valikoiman murrepakinoita.[2]
