K. N. Rantakari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
K. N. Rantakari noin vuonna 1920.

Kaarle Nestor Rantakari (vuoteen 1896 Grönqvist; 21. tammikuuta 1877 Loimaa26. heinäkuuta 1948 Orivesi) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko. Hän oli merkittävä suomalaisen politiikan taustavaikuttaja 1905–1917 ja uudelleen 1930-luvun alussa.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakarin vanhemmat olivat ratamestari Kaarle Kustaa Grönqvist ja Eeva-Liisa Koivisto. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1897 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1910. Rantakari toimi päätoimittajana useissa eri maakuntalehdissä vuosina 1901–1905 ja oli Suomalaisen puolueen puoluesihteerinä vuosina 1905–1911. Rantakari oli käytännönläheinen organisaattori ja pyrki luomaan Suomalaisesta puolueesta kansallismielisen massapuolueen.[1]

Vuosina 1911–1916 Rantakari oli Turussa ilmestyvän Uusi Aura -sanomalehden päätoimittajana ja onnistui nostamaan lehden levikkiä huomattavasti. Rantakari ajoi myös suomenkielisen yliopiston perustamista Turkuun, mikä toteutuikin Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Vuonna 1916 Rantakari valittiin eduskuntaan Suomalaisen puolueen edustajana ja samana vuonna hän siirtyi Turusta Viipuriin Savo-Karjalan Osakepankin pääjohtajaksi. Suomen sisällissodan jälkeen Rantakari toimi Viipurin poliisimestarina ja Suomen ja Venäjän rajamaan komendanttina 1918–1919. Vuonna 1924 Rantakari erotettiin Savo-Karjalan Osakepankin pääjohtajan virasta sen jälkeen kun pankki oli kärsinyt miljoonien markkojen luottotappiot ja hän eli syrjässä julkisesta elämästä koko 1920-luvun lopun terveydellisten ongelmien takia.

Rantakari teki paluun politiikkaan presidentti P. E. Svinhufvudin kaudella erityisesti T. M. Kivimäen hallituksen taustavoimana. Hän oli ulkoministeriön sanomalehtiosaston palveluksessa vuosina 1932–1939. Skandinaavista suuntausta kannattanut Rantakari vastusti 1930-luvun alussa oikeistoradikalismia ja Lapuan liikettä ja hänet karkotettiin Kokoomuksesta tämän vuoksi 1932. Vuonna 1936 Rantakari valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuskunnan jäseneksi J. K. Paasikiven painostuksen ansiosta, mutta jatkossa hänelle ei enää ollut politiikassa sellaista vaikuttajan roolia kuin vielä 1930-luvun alkupuolella. Rantakari toimi kuitenkin taustavaikuttajana laajojen suhteidensa ja hyvien tietolähteittensä ansiosta. Esimerkiksi Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekki informoi Rantakaria säännöllisesti.[2]

1930-luvun loppupuolella Rantakari kannatti saksalaismielistä politiikkaa ja pyrki lisäämään Saksan vaikutusvaltaa Suomessa. Rantakari avusti muun muassa Saksan pyrkimystä saada laivastotukikohta Petsamosta. Hänet kutsuttiin Hitlerin 50-vuotissyntymäpäiville Berliiniin vuonna 1939. Vuoden 1939 jälkeen Rantakari toimi vapaana toimittajana ja Saksan lähetystön tiedottajana.[2]

Hän toimi myös 1937 perustetun Suomen Saunaseuran johtokunnassa.

Rantakari oli kahdesti naimisissa: 1910–1931 Liisa Maria Danielson-Kalmarin (1883–1931) kanssa ja 1940–1948 Liisa Kyllikki Karjalaisen (1912–1995) kanssa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kertomus suomenmielisten kansalaiskokouksesta Helsingissä kesäk. 27 ja 28 p:nä 1905, julkaissut kokouksen valitsema pöytäkirjuri ; tehnyt K. N. Rantakari. Kotka 1905
  • Minkä tähden Suomalainen työväenliitto on syntynyt, mitä se tarkottaa ja millä se päämääräänsä pyrkii?. Suomalaisen työväenliiton kirjasia n:o 1. Helsinki 1907
  • 1907:n Eduskunta : hallituksen osuus. Päivän kysymyksiä 21. Kansa, Helsinki 1908
  • 1907:n Eduskunta : puolueet 1907:n vaalissa. Päivän kysymyksiä 9. Kansa, Helsinki 1908
  • 1907:n Eduskunta : puolueet valiokunnissa. Päivän kysymyksiä 20. Kansa, Helsinki 1908
  • 1907:n Eduskunta : puolueiden alotteet 1907:n eduskunnassa. Päivän kysymyksiä 18. Kansa, Helsinki 1908
  • Professori J. Mandelstamin juttu ja poliittiset mielenosotukset ylioppilaspiireissä yleensä. Päivän kysymyksiä 2. Kansa, Helsinki 1908
  • Viime päivien vaalitoiminnasta. Tekijä, Helsink 1908
  • Matkamuistelmia Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Kirja, Helsinki 1913
  • Puhe, Snellman-juhlassa Helsingissä 19 12/5 1915 : juhlan toimeenpanijoina olivat : Suomalaisuuden liitto, Helsingin suomalainen seura ja sen Naisjärjestö, Helsingin nuorisoseura, Helsingin kansallismielinen nuorisoliitto ja Helsingin suomalainen työväenliitto. Turku 1915
  • Kansallisista periaatteista ja suomalais-kansallisesta liike-elämästä. Turku 1916
  • Kun kansa kumartaa kultaista vasikkaa. Henkivakuutusoy Salama, Helsinki 1916
  • Minkätähden suomalaisten on taisteltava suomalaisuuden ja suomalaiskansallisten laitosten puolesta. Henkivakuutusoy Salama, Helsinki 1916
  • Suomenkielinen yliopisto Turkuun. Turun suomalainen yliopistoseura, Turku 1917
  • Vihollisen leirissä punaisen kapinan aikana. WSOY 1918
  • "Lex Kallio". Otava 1922
  • Uusi Aura 1880–1930 : Uuden Auran 50-vuotisjulkaisu. 1930
  • N.s. kyläkurijärjestöt. Kansalaisvastuu r.y:n kirjasia n:o 2. Viipuri 1935
  • Koko kansan Ukko Pekka ; kirj. Jousimies. Suomen teollisuusliitto, Helsinki 1936
  • Kolmikymmenvuotistaipaleelta ja sen takaa ; C. G. Mannerheim. 1937
  • Tulevaisuuden suuri valtiollinen tehtävä : juhlapuhe Turun suomalaisen yliopistoseuran 20-vuotisjuhlassa 27.2.37. Turku 1937
  • Suomalaisen oikeiston tulee suurten pohjoismaisten perinteiden edustajana esiintyä oikean ajatuksenvapauden ritarina : juhlapuhe kokoomusjärjestöjen kevätjuhlassa Tampereella 23.V.37. Tampere 1937
  • Suomen matkailun merkityksestä ja matkailuolojemme kehittämisestä ; kirj. K. N. Rantakari ym. Helsinki 1937
  • Viipurin taloudellisen korkeakouluaatteen synty ja päämäärä. Vipuri 1938
  • Suomen selluloosayhdistys 1918 2/VII 1943 : lyhyt katsaus Suomen selluloosateollisuuden syntyyn ja kehitykseen sekä Suomen selluloosayhdistyksen neljännessatavuotiseen toimintaan. Suomen selluloosayhdistys, Helsinki 1944
  • C. G. Mannerheim valtionhoitajana ; Suomen historian käsikirja II. 1949

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. a b Rislakki/HS 1996

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]